Lluís Guinó

espanjalainen poliitikko

Lluís Guinó i Subirós (s. 1969 Besalú) on katalonialainen poliitikko. Hän on toiminut kansanedustajana Katalonian alueparlamentissa vuodesta 2010 alkaen ja hän oli parlamentin ensimmäinen varapuhemies heinäkuusta lokakuuhun 2017, jolloin Carles Puigdemontin johtama hallitus järjesti kansanäänestyksen Katalonian itsenäistymisestä. Hän nousi varapuhemieheksi kesken vaalikauden Lluís Corominasin jättäessä tehtävän siirtyessään Junts pel Sín parlamenttiryhmän ryhmänjohtajaksi.[1]

Lluís Guinó

Kansanäänestyksen ja sitä seuranneen itsenäisyysjulistuksen jälkeen Espanja nosti Katalonian hallituksen ministereitä, parlamentin puhemiehistöä ja eräitä muita avainpoliitikoita vastaan syytteet "kapinasta", josta voidaan tuomita Espanjan lain mukaan jopa 30 vuodeksi vankilaan.[2][3] Espanjan korkein oikeus käsitteli parlamentin puhemiehistön syytteitä 9. marraskuuta 2017 ja määräsi puhemies Carme Forcadellin maksamaan jopa 150 000 euron takuut vastineeksi siitä, ettei tämä joutuisi tutkintavankeuteen.[4] Forcadell vietti yhden yön vankilassa, mutta vapautui seuraavana päivänä maksettuaan takuut.[5] Oikeus ei hyväksynyt, että Forcadell olisi maksanut takuut jo samana päivänä, jona ne määrättiin ja parlamentin puhemiehistön kolmas sihteeri Joan Josep Nuet arveli, että Forcadell pyrittiin näin saamaan tarkoituksella edes hetkeksi vankilaan.[6] Guinólle ja kolmelle muulle puhemiehistön jäsenelle (Anna Simó, Lluís Corominas ja Ramona Barrufet) määrättiin 25 000 euron takuut, ja syytetyistä vain Nuet päästettiin tutkinnan ajaksi vapaaksi ilman rajoituksia.[7][8][9]

Maaliskuussa 2018 Espanjan korkeimman oikeuden tuomari Pablo Llarena yksilöi tarkemmin, millä rikosnimikkeellä kutakin poliitikkoa tultaisiin syyttämään oikeudessa. Tässä yhteydessä kapinasyyte (kat. rebel·lió) lievennettiin Guinón osalta syytteeksi "kansalaistottelemattomuudesta" (kat. desobediència), mutta Forcadell ja useita yhä "kapinasta" syytettyjä ministereitä (Jordi Turull, Raül Romeva, Josep Rull ja Dolors Bassa) vangittiin uudelleen heidän tehdessä näin vankilassa seuraa Oriol Junquerasille, Joaquim Fornille, Jordi Sànchezille ja Jordi Cuixartille, jotka olivat olleet yhtäjaksoisesti vangittuina jo loppuvuodesta 2017 alkaen.[10]

Guinó ei ollut Katalonian hallituksen ministerinä, joten hän ei ollut suoraan toimeenpanemassa kansanäänestystä. Häntä vastaan nostettu syyte perustuukin siihen, että Espanjan mielestä Katalonian parlamentin puhemiehistö rikkoi Espanjan lakia salliessaan parlamentissa edes keskustelun mahdollisesta itsenäistymisestä.[11][12]

LähteetMuokkaa