Linné-yliopisto
Linné-yliopisto on ruotsalainen valtiollinen yliopisto, joka perustettiin 1. tammikuuta 2010 Växjön yliopiston ja Kalmarin korkeakoulun yhdistyttyä. Näiden olemassaolo erillisinä oppilaitoksina lakkasi samana päivänä. Yliopiston nimi on kunnianosoitus tutkija Carl von Linnélle, joka syntyi Råshultin apupappilassa Stenbrohultissa, Smoolannissa. Yliopiston toiminta keskittyy pääasiassa Växjöhön ja Kalmariin, mutta sillä on koulutusta myös Hultsfredissä, Ljungbyssä ja Nybrossa. Yliopiston rehtorina on toiminut sen perustamisesta lähtien Stephen Hwang, ja yliopiston johtaja on Per Brolin.
| Linné-yliopisto | |
|---|---|
| Linnéuniversitetet | |
 |
|
|
lat. Universitas Linnæus
|
|
|
engl. Linnaeus University
|
|
| Motto |
Nyfikenhet, nytänkande, nytta, närhet (suom. uteliaisuus, uusajattelu, hyöty, läheisyys) |
| Perustettu | 2010 (1977) |
| Tyyppi | Julkinen |
| Budjetti | 1,536 mrd. kruunua (2012) |
| Rehtori | Stephen Hwang |
| Henkilökunta | 2 033 (2012) |
| Opiskelijoita | 14 981 (2012) |
| Jatko-opiskelijoita | 302 (2012) |
| Sijainti | Växjö ja Kalmar, Ruotsi |
| Yhteistyö | EUA, SUHF |
| Sivusto |
www |
Historia muokkaa
Linné-yliopiston muodostuminen alkoi strategisena yhteistyönä vuonna 2004. Blekingen teknillisen korkeakoulun vetäydyttyä yhteistyöstä 2008 jäljelle jäivät Växjön yliopisto ja Kalmarin korkeakoulu, jotka yhdistyivät vuonna 2010.
Joulukuussa 2008 asetettiin Lars Haikolan johtama organisaatiokomitea, jonka tehtävänä oli mm. päättää Linné-yliopiston henkilöstöstä. Ruotsin hallitus oli antanut komitealle tehtäväksi toimia Linné-yliopiston väliaikaisena hallituksena vuoden 2009 ajan. Komitea esitteli 3. kesäkuuta 2009 ehdotuksenaan rehtoriksi Stephen Hwangin, joka oli fysiikan professori ja toiminut aiemmin Karlstadin yliopistossa. Ruotsin hallitus valitsi 27. elokuuta 2009 Stephen Hwangin Linné-yliopiston rehtoriksi ajalle 1. tammikuuta 2010 – 31. joulukuuta 2015.
Peruskoulutus ja tutkimus muokkaa
Peruskoulutus kattaa yli 60 perustutkinto-ohjelmaa ja täydennyskoulutusta, ja kaiken kaikkiaan tarjolla on yli 1200 kurssia yli 50 eri aineesta. Maisteritutkinnon voi suorittaa yli 20 aineessa. Yliopiston tutkimustyö pitää sisällään humanististen tieteiden, yhteiskuntatieteiden, luonnontieteiden ja tekniikan kaltaisia aloja.
Tiedekunnat, yksiköt ja laitokset muokkaa
Tiedekunnat muokkaa
Linné-yliopistossa toimivat seuraavat tiedekunnat (virallinen, ruotsinkielinen nimi sulkeissa):
- Kauppakorkeakoulu (Ekonomihögskolan)
- Terveys- ja biotieteiden tiedekunta (Fakulteten för hälso- och livsvetenskap)
- Taiteiden ja humanististen tieteiden tiedekunta (Fakulteten för konst och humaniora)
- Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta (Fakulteten för samhällsvetenskap)
- Teknillinen tiedekunta (Fakulteten för teknik)
Opettajien koulutuksesta vastaa opettajankoulutuksen toimikunta (Nämnden för lärarutbildning), ja Linné-yliopiston pedagogista kehitystyötä koordinoi yliopistopedagoginen yksikkö (Universitetspedagogiska enheten).
Laitokset muokkaa
Tiedekuntien alaisuudessa toimivat laitokset (virallinen, ruotsinkielinen nimi sulkeissa):
Kauppakorkeakoulu[1]:
- Laskentatoimen ja logistiikan laitos (Institutionen för ekonomistryning och logistik)
- Markkinoinnin laitos (Institutionen för marknadsföring)
- Kansantalouden ja tilastotieteen laitos (Institutionen för nationalekonomi och statistik)
- Organisaation ja yrittäjyyden laitos (Institutionen för organisation och entreprenörskap)
Terveys- ja biotieteiden tiedekunta[2]:
- Biologian ja ympäristön laitos (Institutionen för biologi och miljö)
- Terveys- ja hoitotieteiden laitos (Institutionen för hälso- och vårdvetenskap)
- Kemian ja biolääketieteen laitos (Institutionen för kemi och biomedicin)
- Lääketieteen ja optometrian laitos (Institutionen för medicin och optometri)
- Psykologian laitos (Institutionen för psykologi)
Taiteiden ja humanististen tieteiden tiedekunta[3]:
- Muotoilun laitos (Institutionen för design)
- Elokuvan ja kirjallisuuden laitos (Institutionen för film och litteratur)
- Kulttuuritieteiden laitos (Institutionen för kulturvetenskaper)
- Median ja journalistiikan laitos (Institutionen för medier och journalistik)
- Musiikin ja kuvan laitos (Institutionen för musik och bild)
- Kielten laitos (Institutionen för språk)
- Ruotsin kielen laitos (Institutionen för svenska språket)
- Journalistien jatkokoulutus (Fortbildning för journalister)
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta[4]:
- Liikuntatieteiden laitos (Institutionen för idrottsvetenskap)
- Pedagogiikan laitos (Institutionen för pedagogik)
- Yhteiskunnallisen tutkimuksen laitos (Institutionen för samhällsstudier)
- Sosiaalityön laitos (Institutionen för socialt arbete)
- Valtiotieteiden laitos (Institutionen för statsvetenskap)
- Koulutustieteiden laitos (Institutionen för utbildningsvetenskap)
Teknillinen tiedekunta[5]:
- Rakennetun ympäristön ja energiatekniikan laitos (Institutionen för byggd miljö och energiteknik)
- Rakennustekniikan laitos (Institutionen för byggteknik)
- Tietojenkäsittelytieteiden laitos (Institutionen för datavetenskap)
- Fysiikan ja sähkötekniikan laitos (Institutionen för fysik och elektroteknik)
- Informatiikan laitos (Institutionen för informatik)
- Konetekniikan laitos (Institutionen för maskinteknik)
- Matematiikan laitos (Institutionen för matematik)
- Matematiikan didaktiikan laitos (Institutionen för matematikdidaktik)
- Mediatekniikan laitos (Institutionen för medieteknik)
- Metsän ja puutekniikan laitos (Institutionen för skog och träteknik)
- Merenkulkukorkeakoulu (Sjöfarthögskolan)
Yksiköt muokkaa
Muita yksikköjä (virallinen, ruotsinkielinen nimi sulkeissa):
- Poliisikoulutus (Polisutbildningen)
- Rehtorikoulutus (Rektorsutbildningen)
- Yliopiston kirjasto (Universitetsbiblioteket)
Opiskelijaelämä muokkaa
Ylioppilaskunnat ja osakunnat muokkaa
Linné-yliopistossa toimii yksi yhteinen ylioppilaskunta, Linnéstudenterna. Se perustettiin 1. heinäkuuta 2010 aiempien Kalmarin ja Växjön ylioppilaskuntien yhdistyttyä. Osakuntia Linné-yliopistossa on viisi: Smålands Nation, SkåneS Nation, Norrlands Nation, Västkustens Nation ja Östgöta Nation.
Opiskelijayhdistykset muokkaa
- EHVS – Växjön kauppakorkeakoulun opiskelijayhdistys
- ESN Kalmar – Erasmus Student Network Kalmar (kansainvälisille opiskelijoille)
- Humanus – Kalmarin sairaanhoitajaopiskelijoiden, sosionomian opiskelijoiden ja liikuntatieteiden opiskelijoiden yhdistys
- KAROLIN – Kalmarin opettajaksi opiskelevien yhdistys
- Kalmar ESS – Kalmarin kauppatieteiden opiskelijoiden yhdistys
- KLUBB – Kulttuurijohtamisen, musiikkituotannon sekä informaatiotutkimuksen koulutusohjelmien opiskelijoiden kulttuuriyhdistys
- KomMedia – Tiedottajiksi opiskelevien opiskelijayhdistys
- Lambda – Merenkulkukorkeakoulun opiskelijayhdistys
- Meskalin – Journalistien ja mediatutkijoiden yhdistys (toimisto Kalmarissa)
- Pedal – Växjön opettajaksi opiskelevien yhdistys
- SAMVETE – Eurooppa-ohjelmassa, kansainvälisessä yhteiskuntatutkijaohjelmassa, sosiologian ohjelmassa ja rauhan ja kehityksen ohjelmassa opiskelevien yhdistys
- SPIIK – Kalmarin insinööriopiskelijoiden opiskelijayhdistys (Studentföreningen Prima Ingenjörer I Kalmar)
- VIS – Växjö International Students (kansainvälisille opiskelijoille)
- VISKA – Växjön kielitieteilijöiden, tiedottamista opiskelevien ja hallinnon virkamiehiksi opiskelevien yhdistys (Växjös Internationella Språkvetare, Kommunikatörer och Administratörer)
- VÄXT – Växjön tekniikka- ja insinöörikoulutuksissa opiskelevien yhdistys
Opiskelijapubit muokkaa
Växjö:
- Sivans
- Slottsstallarna
Kalmar:
- Calmare Studentpub (omistaja Kalmar Studentliv)
- Sjösjukan (omistajina Lambda, Meskalin ja Humanus)
Lähteet muokkaa
- ↑ Ekonomihögskolans institutioner - Linnéuniversitetet - Lnu.se lnu.se. Arkistoitu 18.3.2015. Viitattu 20.3.2015.
- ↑ Fakultetens institutioner - Linnéuniversitetet - Lnu.se lnu.se. Arkistoitu 18.3.2015. Viitattu 20.3.2015.
- ↑ Institutioner och ämnen - Linnéuniversitetet - Lnu.se lnu.se. Arkistoitu 18.3.2015. Viitattu 20.3.2015.
- ↑ Institutioner och ämnen - Linnéuniversitetet - Lnu.se lnu.se. Arkistoitu 17.3.2015. Viitattu 20.3.2015.
- ↑ Institutioner vid fakulteten för teknik - Linnéuniversitetet - Lnu.se lnu.se. Arkistoitu 20.3.2015. Viitattu 20.3.2015.
