Lina Heydrich
Lina Mathilde Heydrich, o.s. von Osten, toisessa avioliitossa Lina Manninen (14. kesäkuuta 1911 Fehmarn – 14. elokuuta 1985 Fehmarn) oli naimisissa Reinhard Heydrich kanssa, josta tuli aikanaan Obergruppenführer, Reichssicherheitshauptamtin (RSHA) johtaja ja Bööhmin ja Määrin valtakunnanprotektorin sijainen.
Elämä muokkaa
Alkuperä muokkaa
Lina von Osten oli tanskalaista alkuperää olevan köyhtyneen saksalaisen aatelisen tytär. Hän liittyi 19-vuotiaana Saksan kansallissosialistiseen työväenpuolueeseen jäsennumerolla 1.201.380. Von Osten kävi Oldenburgissa keskikoulua, jonka hän päätti 1927. Seuraavana hän vuonna aloitti ammattikoulunopettajanopinnot Kielissä tyttöjen ammattikoulussa.[1]
Äärioikeistolainen tausta muokkaa
Heydrich oli jo nuorena "vakaumuksellinen kansallissosialisti ja kiihkeä antisemitisti".[2] Hänen perheensäkin oli äärioikeistolainen,[3] hänen veljensä Hans liittyi vuonna 1928 SA:han.[4]
Avioliitto Reinhard Heydrichin kanssa muokkaa
Von Osten tutustui Reinhard Heydrichiin joulukuussa 1930. He kihlautuivat kahden viikon kuluttua siitä, kun Heydrich oli pyytänyt von Ostenin isältä tämän kättä.[5]
Morsiamensa – ja tämän äärimmäisen kansallismielisen perheen – vaikutuksesta alkuun poliittisesti välipitämätön Heydrich läheni kansallissosialismia, ja Lina Heydrich oli painostanut tulevaa miestään menemään Müncheniin oikeastaan jo peruutettuun haastatteluun Heinrich Himmlerin kanssa, jolloin ura kääntyi jyrkkään nousuun.[6] 26. joulukuuta 1931 – hänen miehensä oli tuolloin jo kansallissosialisti ja työskenteli Himmlerille – pidettiin Großenbrodessa luterilaisen tunnustuksen mukaiset häät, ja tilaisuudessa laulettiin Horst-Wesseliä.[7] Pariskunnalle syntyi neljä lasta, kaksi poikaa (Klaus, s. 17. kesäkuuta 1933, kuoli 24. lokakuuta 1943 liikenneonnettomuudessa, Heider, s. 23. joulukuuta 1934)[8] ja kaksi tytärtä (oopperalaulajaksi kouluttautunut (Silke[9].
Reinhard Heydrich kuoli pommiattentaatin seurauksiin.[10]
Avioliitto Mauno Mannisen kanssa muokkaa
Lomaillessaan Suomessa Lina Heydrich tutustui Intimiteatterin johtajaan Mauno Manniseen, ja he avioituivat. Se ei ollut Heydrichille suurta rakkautta vaan lähinnä keino vaihtaa sukunimeä. Avioliitto päättyi muutaman vuoden kuluttua.[11]
Teokset muokkaa
- Leben mit einem Kriegsverbrecher. Pfaffenhofen: Ludwig Verlag, 1976. ISBN 3-7787-1025-7.
Kirjallisuutta muokkaa
Lina Heydrich on Terhi Rannelan romaanin Frau (2016) aiheena.[11]
Lähteet muokkaa
- ↑ Robert Gerwarth: Reinhard Heydrich. Biographie. Siedler, München 2011, s. 60.
- ↑ Abstoßend ist vor allem seine antrainierte Kälte.
- ↑ Literaturportal Bayern (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 20.10.2017
- ↑ Stephan D. Yada-Mc Neal: 88 Seelen oder die Kinder von Lidice, s. 145 viitattu 20.10.2017 (Archive.org) (saksaksi)
- ↑ Robert Gerwarth, Reinhard Heydrich. Biographie. Siedler, München 2011, s. 61.
- ↑ Robert Gerwarth: Reinhard Heydrich. Biographie. Siedler, München 2011, S. 62.
- ↑ Robert Gerwarth: Reinhard Heydrich. Biographie. Siedler, München 2011, S. 79.
- ↑ Heydrich-Sohn will Ex-Familiensitz renovieren.
- ↑ Silke Heydrich, Der Spiegel, 27. Juni 1962 (saksaksi)
- ↑ Rikard Drakenlordh, Toisen maailmansodan avainhenkilöt. Suomentanut Petri Kortesuo. ISBN 951-23-4674-5 Hämeenlinna: Karisto 2005. s. 18, 70–71.
- ↑ a b Nadja Nowak, Seppo Puttonen: Julman natsiupseerin leskestä tuli Mauno Mannisen vaimo Yle.fi, uutiset. 17.3.2016. Viitattu 17.3.2016.
