Avaa päävalikko

Liikkumattomuudella tarkoitetaan istumista, makaamista ja muuta mahdollista paikallaanoloa valveillaoloaikana. Liikunnan puute eli liikuntaharrastuksen vähäisyys ei ole sama asia kuin liikkumattomuus.

Tutkimusten mukaan runsas päivittäinen istuminen ja muu paikallaanolo saattavat aiheuttaa lukuisia terveyshaittoja. Muun muassa metabolisen oireyhtymän vaara kasvaa ja tuki- ja liikuntaelinsairaudet lisääntyvät runsaan istumisen myötä. Istuminen on tupakoinnin, liikunnan puutteen ja ylipainon kaltainen itsenäinen terveydellinen riskitekijä. Suositukset täyttävä tai ylittävä liikunta ei suojaa istumisen aiheuttamilta terveysriskeiltä.

Runsas istuminen on yleistä kaiken ikäisillä. Terveyshaitat ulottuvat koko väestöön. Suomessa 46 % naisista ja 51 % miehistä istuu vähintään 6 tuntia päivässä. Yhdysvalloissa luvut ovat vieläkin suurempia, sillä siellä istumiseen käytetty aika on 8,5 tuntia päivässä.

Kiihtyvyysmittarilla voidaan mitata istumiseen käytettyä aikaa objektiivisesti. Objektiivinen mittaaminen antaa luotettavampaa tietoa istumisen kokonaisajasta ja terveysriskeistä kuin itseraportointi.

UKK-instituutin laskelman mukaan liikkumattomuus maksaa Suomessa 1–2 miljardia euroa vuodessa.[1]

LähteetMuokkaa

  • Vuori, Ilkka ja Laukkanen, Raija. ”Vaarantaako istuminen terveytesi?”. Suomen Lääkärilehti 2010;65(39):3108–3109.
  • Vasankari, Tommi. Runsas istuminen lisää kuolemanriskiä. Suomen lääkärilehti 2014; 69 (25–32): 1867–1870.

ViitteetMuokkaa