Liia Hänni
Liia Hänni s. Juulik (s. 4. lokakuuta 1946 Atla, Saarenmaa) on virolainen astrofyysikko, poliitikko ja tietoverkkopohjaisen demokratian puolestapuhuja. Hän on toiminut kolmessa riigikogussa kansanedustajana ja kaksi kertaa ministerinä.
| Liia Hänni | |
|---|---|
 Liia Hänni vuonna 2011. |
|
| Uudistusministeri | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. lokakuuta 1946 Atla, Viro |
| Kansalaisuus | viro |
| Ammatti | astrofyysikko, poliitikko |
| Tiedot | |
| Puolue | Sosiaalidemokraattinen puolue |
| Muut puolueet |
Viron maaseudun keskustapuolue (vir. Eesti Maa-Keskerakond, lyh. EMKE) (1990-1996) Maltilliset ja Kansanpuolue Maltilliset (1996-2004) |
| Koulutus | fysiikan ja matematiikan tohtori |
| Tutkinnot | Tarton yliopisto |
Opiskelu ja ura Neuvosto-Virossa muokkaa
Liia Hänni kasvoi Saarenmaalla ja valmistui ylioppilaaksi Kuressaaressa (silloinen Kingiseppa) Saarenmaan yhteiskoulusta vuonna 1965. Sen jälkeen hän aloitti opiskelut Tarton valtiollisessa yliopistossa, jossa hän opiskeli pääaineenaan teoreettinen fysiikka. Hän valmistui maisteriksi vuonna 1970, jonka jälkeen hän työskenteli Tarton observatoriossa ensin nuorempana ja myöhemmin vanhempana tutkijana vuosina 1970-1991. Hän saavutti matematiikan ja fysiikan tohtorin tutkinnon vuonna 1986 Tarton yliopistossa.
Hänni oli mukana Laulavassa vallankumouksessa 1980-luvun lopulta lähtien. Hän oli perustamassa Neuvosto-Viron loppuvaiheessa huhtikuussa 1990 Viron maaseudun keskustapuoluetta (vir. Eesti Maa-Keskerakond, lyh. EMKE). Hänestä tuli samaan aikaan käydyissa Korkeimman neuvoston vaaleissa parlamenttiedustaja. Samaan aikaan luotiin Viron ensimmäisen tasavallan aikaisten kansalaisten ja heidän jälkeläistensä valitsemana Viron kongressi, jossa Hänni oli myös jäsenenä.[1] Viron kongressi valitsi toimeenpanevan elimen Viron komitean, jossa hän oli myös jäsenenä. Viron itsenäistyttyä luotiin perustuslakikokous, johon hänet myös valittiin. Hänni kuului 20. elokuuta 1991 Korkeimmassa neuvostossa itsenäisyyden kannattajiin.[2] Hänni oli kiihkeinä itsenäistymisen päivinä mm. 21. elokuuta Tallinnan televisiotornin luona neuvostojoukkojen tunkeutuessa torniin Korkeimman neuvoston lähettämänä edustajana.[3]
Nuoren tasavallan rakentajana muokkaa
Liia Hänni valittiin syyskuussa 1992 Riigikoguun Maltilliset-vaaliliiton edustajana. Vaaliliittoon kuului siis hänen puolueensa Viron maaseudun keskustapuolue (EMKE). Vaalien jälkeen Mart Laar muodosti hallituksen, johon Hänni tuli uudistusministeriksi. Hänni jatkoi Laarin hallituksen jälkeen myös Andres Tarandin muodostamassa hallituksessa samassa tehtävässä huhtikuuhun 1995 asti eli hän oli uudistusministerinä kaikkiaan 2,5 vuoden ajan. Tehtäväkenttään kuuluivat muun muassa omistusoikeuteen liittyvät kysymykset. Olihan vuonna 1940 syntyneen neuvostovallan seurauksena yksityinen maa- ja muu omaisuus kansallistettu Neuvosto-Virossa.[4]
Ministeritehtävän jälkeen hän toimi vielä kahdessa riigikogussa, johon hänet valittiin niin vuoden 1995 ja 1999 vaaleissa Maltillisten vaaliliiton listalta. Riigikogusta hän toimi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana.[5] Vuonna 2003 hän jäi pois riigikogusta. Hän palasi muutaman vuoden kuluttua kuitenkin valtion palvelukseen keskittyen maan hallintoon liittyviin kysymyksiin hyödyntäen uutta tekniikkaa ja politiikkaa. Hänen käyntikorttinsa oli tällöin otsikko "E-Government Academy -ohjelman johtaja" eli vastuualuetta saattoi pitää e-demokratian edistämisenä. Tällöin tavoitteena oli "tieto- ja viestintätekniikan entistä suurempi käyttö maan hallinnassa ja uusia kansalaisten mahdollisuuksien luomista osallistua julkisten asioiden käsittelyyn".[6]
Vuonna 2016 Liia Hännistä tuli presidentiksi valitun Kersti Kaljulaidin neuvontaja Viron perustuslakia koskevissa kysymyksissä, sillä Hänni oli ollut vuonna 1991-1992 keskeisesti mukana laatimassa maan uutta perustuslakia.[7] Hänni jatkoi tehtävässä vuoden 2017 lopulle.[8]
Liia Hännille myönnettiin vuonna 2001 Valtionvaakunan ritarikunnan III luokan[9] ja vuonna 2006 sen II luokka kunniamerkki[10].
Lähteet muokkaa
- ↑ Ivar Raig: 30 aastat Eesti Maa-Keskerakonna asutamisest 7.4.2020. Postimees. Viitattu 7.2.2021. (viroksi)
- ↑ Liia Hänni: Valikud siis ja praegu 20.8.2019. Sotsiaaldemokraadid. Viitattu 7.2.2021. (viroksi)
- ↑ Hendrik Kuusk: Liia Hänni maa ja taeva vahel 17.8.2013. elu24.ee. Viitattu 7.2.2021. (viroksi)
- ↑ Austin J.Jaffe, Bengt Turner, Anders Victorin: Property Rights and Privatisation in the Baltic Countries, s. 45. Copenhagen: Nordic Council of Ministers, 1995:25. ISBN 92-9120-707-1. (englanniksi)
- ↑ Nele-Maj Olup: Siim Kallas pakkus järgmiseks presidendikandidaadiks välja Liia Hänni 26.9.2016. Postimees. Viitattu 7.2.2021. (viroksi)
- ↑ Hendrik Kuusk: Liia Hänni: Usun, et meie riik on heades kätes 8.3.2008. Saarte Hääl. Viitattu 7.2.2021. (viroksi)
- ↑ Raigo Pajula: Liia Hänni: Usun, et meie riik on heades kätes 31.10.2016. president.ee. Viitattu 7.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Varro Vooglaid: Repliik: presidendi kritiseerimise samastamine riigilipu pihta tulistamisega on absurdne 17.2.2018. objektiiv.ee. Viitattu 7.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Eesti Vabariigi teenetemärgid 23.2.2001. president.ee. Viitattu 7.2.2021. (viroksi)
- ↑ Eesti Vabariigi teenetemärgid 23.2.2006. president.ee. Viitattu 7.2.2021. (viroksi)