Liettuan itsenäisyysjulistus
Liettuan itsenäisyysjulistus (liett. Lietuvos Nepriklausomybės Aktas) on 16. helmikuuta 1918 Liettuan neuvoston allekirjoittama itsenäisyysjulistus. Lain allekirjoittivat kaikki kaksikymmentä neuvoston edustajaa, jonka puheenjohtajana toimi Jonas Basanavičius. Itsenäisyysjulistuksesta uskotaan tehdyn viisi kopiota, mutta ainoa alkuperäinen löytyy enää Berliinin arkistosta.[1]
Itsenäisyysjulistus julisti itsenäisen Liettuan valtion palauttamisen, jota hallitsevat demokraattiset periaatteet ja jonka pääkaupunki on Vilna.[2] Julistuksen aikaan Venäjän keisarikuntaan kuulunut Liettua oli Saksan miehityksen alla[3] ja julistuksella ei ollutkaan todellista merkitystä ennen Saksan häviötä ensimmäisessä maailmansodassa 1918, jolloin Liettuan itsenäisyydestä vasta tuli todellisuutta.[4][5]
Itsenäisyysjulistus on kuitenkin nykyaikaisen Liettuan olemassaolon oikeusperusta sekä sekä sotien välisenä aikana että vuodesta 1990 lähtien. Laissa muotoiltiin perustuslailliset perusperiaatteet, joita noudatetaan edelleen Liettuan perustuslaissa. Itse laki oli keskeinen tekijä Liettuan itsenäisyyden palauttamisessa vuonna 1990. Neuvostoliitosta irtaantuva Liettua korosti, että se yksinkertaisesti perusti uudelleen itsenäisen valtion, joka oli maailmansotien välillä ja ettei laki koskaan menettänyt laillista voimaa.[6]
Itsenäisyysjulistuksen ratifioinnin päivästä 16 helmikuuta tuli sittemmin Liettuan itsenäisyyspäivä.
Lähteet muokkaa
- ↑ Germany loans Lithuania independence act
- ↑ Why does Lithuania have two independence days?
- ↑ 16 February – Day of Restoration of Lithuania’s Independence
- ↑ Britannica: Baltic states independence and the 20th century
- ↑ Historical development of Lithuania
- ↑ Supreme Council - Reconstituent Seimas 1990 - 1992
