Liettua yleisurheilun Euroopan-mestaruuskilpailuissa

Sija    Gold medal blank.svg       Silver medal blank.svg       Bronze medal blank.svg    Yhteensä
34. 2 3 4 9

Liettua on osallistunut yleisurheilun ulkoratojen täyden ohjelman Euroopan-mestaruuskilpailuihin vuonna 1934 sekä uudelleen itsenäistymisensä jälkeen vuodesta 1994. Maa on saavuttanut yhteensä yhdeksän mitalia, joista kaksi on kultaa. EM-kisojen mitalitilastossa se on 34. sijalla. Maan ainoat Euroopan-mestarit ovat kiekonheittäjiä. Virgilijus Alekna voitti kultaa Göteborgissa 2006 ja Andrius Gudžius Berliinissä 2018. Hänen lisäkseen mitaleille ovat yltäneet korkeushyppääjät Nelė Žilinskienė, Raivydas Stanys ja Airinė Palšytė, pikajuoksija Lina Grinčikaitė sekä keihäänheittäjä Liveta Jasiūnaitė.

Liettuan menestys kisoittainMuokkaa

Liettualaisurheilijat eivät saavuttaneet pistesijoja – tuolloin pistesijoja olivat kuusi ensimmäistä sijaa – vuoden 1934 EM-kilpailuissa. Helsingissä 1994 Nelė Žilinskienė saavutti korkeushypyssä pronssia, ja hänen lisäkseen kahdeksan parhaan joukkoon sijoittuivat Rita Ramanauskaitė keihäänheitossa viidenneksi, Remigija Nazarovienė seitsenottelussa seitsemänneksi sekä Audrius Raizgys kolmiloikassa kahdeksanneksi. Budapestissa 1998 Virgilijus Alekna saavutti kiekonheitossa pronssia ja Nazarovienė sijoittui seitsenottelussa neljänneksi. Münchenissä 2002 Alekna sai kiekonheitossa hopeaa, Austra Skujytė sijoittui seitsenottelussa neljänneksi ja Kristina Saltanovič oli 20 kilometrin kävelyssä seitsemäs. Göteborgin EM-kilpailuissa 2006 Alekna voitti kiekossa kultaa ja Živilė Balčiūnaitė sijoittui maratonilla neljänneksi. Barcelonassa 2010 Živilė Balčiūnaitė voitti maratonin mutta menetti kultamitalinsa myöhemmin dopingkäryn vuoksi. Näin Liettua jäi kisoissa ilman mitaleja. Pistesijoille päätyivät viidenneksi sijoittuneet kiekonheittäjät Virgilijus Alekna ja Zinaida Sendriūtė, kuudenneksi kymmenottelija Darius Draudvila ja 20 kilometrin kävelijä Kristina Saltanovič. Helsingissä 2012 Raivydas Stanys saavutti korkeushypyssä hopeaa ja Lina Grinčikaitė 100 metrin juoksussa pronssia. Heidän lisäkseen kahdeksan parhaan joukkoon pääsi vain Natalija Piliušina 800 metrin juoksussa. Zürichissä 2014 liettualaisurheilijat jäivät ilman mitaleja ja saavuttivat kaksi pistesijaa. Amsterdamissa 2016 Airinė Palšytė saavutti korkeushypyssä hopeaa ja pistesijalle ylsivät neljänneksi puolimaratonilla sijoittunut Rasa Drazdauskaitė ja kahdeksanneksi naisten puolimaratonin joukkuekilpailussa sijoittunut joukkue. Berliinissä 2018 Andrius Gudžius voitti kiekonheitossa kultaa ja Liveta Jasiūnaitė saavutti keihäänheitossa pronssia.

Kisavuosi ja -paikka Kulta Hopea Pronssi Yhteensä Sijoitus
mitalitilastossa
1934 Torino 0 0 0 0
1994 Helsinki 0 0 1 1 22.
1998 Budapest 0 0 1 1 23.
2002 München 0 1 0 1 23.
2006 Göteborg 1 0 0 1 17.
2010 Barcelona 0 0 0 0
2012 Helsinki 0 1 1 2 20.
2014 Zürich 0 0 0 0
2016 Amsterdam 0 1 0 1 24.
2018 Berliini 1 0 1 2 17.
Yhteensä 2 3 4 9 34.

Liettuan EM-mitaliurheilijatMuokkaa

Urheilija Kulta Hopea Pronssi Yhteensä Vuodet Lajit
Virgilijus Alekna 1 1 1 3 1998–2006 kiekonheitto
Andrius Gudžius 1 0 0 1 2018 kiekonheitto
Raivydas Stanys 0 1 0 1 2012 korkeushyppy
Airinė Palšytė 0 1 0 1 2016 korkeushyppy
Nelė Žilinskienė 0 0 1 1 1994 korkeushyppy
Lina Grinčikaitė 0 0 1 1 2012 100 metrin juoksu
Liveta Jasiūnaitė 0 0 1 1 2018 keihäänheitto

LähteetMuokkaa