Leuke (Kreeta)
Leuke (m.kreik. Λεύκη, Leukē, lat. Leuce) oli antiikin aikainen kaupunki samannimisellä saarella (nyk. Koufonísi) Kreikassa lähellä Kreetaa.[1][2][3]
| Leuke | |
|---|---|
| Λεύκη | |
_Balineae_19.jpg) Leuken raunioita. |
|
| Sijainti | |
  Leuke |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Koufonísi, Siteía, Lasíthi, Kreeta |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Leuke, lähellä Kreetaa |
| Aiheesta muualla | |
Maantiede
muokkaaLeuken saari sijaitsi Kreetan kaakkoispuolella noin 5,5 kilometriä etelään Kreetan rannikosta. Leuken kaupunki sijaitsi saaren pohjoisrannikolla nykyisten Kamarélesin, Anemertián ja Káto Papaloúkasin rantojen ympäristössä, vastapäätä Mármaroksen saarta.[3]
_10.jpg)
_Theater_13.jpg)
Historia
muokkaaLeuken saari asutettiin viimeistään varhaisella minolaisella kaudella noin 3000–2200 eaa. Antiikin ajan Leuken kaupunki oli olemassa hellenistiseltä kaudelta myöhäisantiikkiin saakka. Saaren elinkeinoja olivat purppurateollisuus ja merisienenkalastus, ja sillä oli myös tärkeä merkitys merenkulun kannalta. Saari sai valkoista tarkoittavan nimensä kalkkikivikallioistaan.[3][4]
Hellenistisellä kaudella Leuke oli Itanoksen ja Hierapytnan kiistakapulana. Lopulta se päätyi Itanoksen haltuun. Löytöjen perusteella kaupunki vaikuttaa kukoistaneen erityisesti roomalaisella kaudella. Kaupunki hylättiin 300-luvulla jaa. Tämän jälkeen saarta käytettiin lähinnä laidunnukseen. Se toimi myös erakkomunkkien asuinpaikkana.[3][4]
Saaren jääminen asumattomaksi auttoi kaupungin jäänteiden säilymisessä, mutta ajan kuluessa ne peittyivät paljolti hiekkaan. Englantilainen vara-amiraali Thomas Spratt oli ensimmäinen, joka teki 1800-luvulla huomioita saaren muinaisjäänteistä. R. C. Bosanquet ja C. T. Currelly tutkivat saarta vuonna 1903 ja Albert Leonard Jr. vuonna 1971. Saaren järjestelmälliset arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1976 Níkos Papadákisin johdolla.[3]
Rakennukset ja löydökset
muokkaa_Balineae_12.jpg)
_Gro%C3%9Fes_Haus_13.jpg)
Leuken kaupungin huomattavimmat jäänteet ovat roomalaisen teatterin, kylpylärakennuksen (balinae) sekä suurikokoisen huvilan rauniot.[3]
Roomalaisen teatterin puolikaarenmuotoisessa katsomossa oli 12 penkkiriviä ja tilaa noin tuhannelle hengelle. Orkhestra oli lähes puoliympyrän muotoinen. Näyttämörakennuksen koko oli noin 20 × 19 metriä. Teatterin katsomo on säilynyt huonosti. Parhaiten on säilynyt näyttämörakennuksen itäosaa, mukaan lukien paraskenion, logeion, hyposkenion ja idänpuoleinen parodos.[3][5]
Kylpylärakennus oli tyypillinen roomalainen kylpylä, jossa oli hypokaustit, kuumia huoneita ja pukeutumistiloja. Rakennus oli käytössä ensimmäiseltä vuosisadalta 300-luvulle. Sitä on säilynyt parhaimmillaan noin neljän metrin korkeudelta. Huvilaksi kutsutussa suuressa yksityistalossa oli ainakin kahdeksan huonetta, ja siihen kuului pylväikkö, keittiöitä sekä purppuratyöpaja. Kahdessa huoneista oli mustista ja valkoisista kivistä tehdyin geometrisin kuvioin koristeltu lattia.[3]
Saaren eteläosassa oli temppeli, jonka koko oli noin 18 × 15,7 metriä. Siitä on säilynyt lähinnä sen krepidoma.[3] Nykyisin sen paikalla on majakka, joka rakennettiin temppelin raunioiden paikalle vuonna 1920. Majakan seinissä on käytetty joitakin temppelin kiviä. Temppelistä on löydetty valtaistuimella istunutta jumalaa esittäneen yli 2,5 metriä korkean kulttikuvan osia.[4]
Saaren keskiosasta on löydetty useita suuria vesisäiliöitä, joihin kerättiin vettä lähteistä putkien avulla. Saaren länsirannikolla on useita luolia, jotka ovat toimineet kappeleina ja erakkomunkkien asuntoina. Yhdessä oleva latinankielinen piirtokirjoitus mainitsee vuoden 1638.[3]
Lähteet
muokkaa- ↑ Smith, William: ”Leuce (2)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Leuke Pleiades. Viitattu 9.9.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Leuke (Crete) 1 Koufonisi/Leuki - Λεύκη ToposText. Viitattu 9.9.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Koufonisi: History Cretan Daily Cruises. Viitattu 9.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Heine Nielsen, T. (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. (Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162) Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Leuke Wikimedia Commonsissa
