Lestijärven Sos.dem. Työväentalo
Lestijärven Sos.dem. Työväentalo on vuonna 1948 valmistunut Lestijärvi Yli-Lestin kylässä sijaitseva työväentalo.[1]
| Lestijärven Sos.dem Työväentalo | |
|---|---|
| Osoite | 69450 Yli-Lesti |
| Sijainti | Lestijärvi |
| Valmistumisvuosi |
1. talo 1933 2. talo 1949 |
| Tuhoutui | 1. talo 1948 |
| Omistaja | Lestijärven Sos.dem. Työväenyhdistys |
| Runkorakenne | hirsi |
| Julkisivumateriaali | lauta |
| Kerrosluku | 2 |
 |
|
Historiaa
muokkaaLestijärven Sosiaalidemokraattinen Työväenyhdistys ry perustettiin 24. päivänä heinäkuuta 1917. Yhdistyksen alkuperäinen nimi oli Lestijärven Työväenyhdistys ry. Yhdistyksen toimintaa järjestettiin Raittiusseuran talolla Lestijärven kirkonkylässä. Raittiusyhdistys kuitenkin myi talonsa Kaustisen Salonkylän Nuorisoseuralle, joten toiminnalle piti etsiä muita tiloja. Yhdistyksen jäsenistä suurin osa asui Lestijärven Ylipäässä, nykyisin Yli-Lesti, joten toiminta siirtyi Ylikylän yksityiskotien tiloihin. Vuonna 1929 aloitettiin varainkeräys tontin ostamista ja oman talon rakentamista varten. Rakennustarpeiksi ostettiin Kinnulan kunnalta rakennus, joka purettiin ja puutavara kuljetettiin Yli-Lestin kylälle. Talo rakentaminen kuitenkin viivästyi talous- ja muiden vaikeuksien takia.[2]
Rakennus ehti olla pystyssä vain noin 15 vuotta, kunnes se paloi yöllä 18. päivänä tammikuuta 1948. Talolla oli edellisenä iltana ollut iltamat, ja kaikki Kinnulasta tulleet iltamavieraat eivät sopineet ensimmäiseen kuljetukseen. Talolle uutta kuljetusta odottamaan jääneet murtautuivat taloon sisään, sytyttivät kamiinan seinästä revityillä pahveilla, ja heidän jäljiltään talo paloi.[3]
Rakennus
muokkaaUuden yhteisen talon rakentamisesta keskusteltiin myös SKDL:n paikallisen yhdistyksen kanssa, mutta päädyttiin kuitenkin kummankin tahon oman talon rakentamiseen. Yhdistysten talot ovatkin noin sadan metrin päässä toisistaan kylän valtaväylän varrella. Nykyinen hirsirunkoinen punaiseksi lautavuorattu rakennus valmistui lokakuussa 1949. Rakennus on yksikerroksinen ja pinta-alaltaan 245 m². Rakennustyöt tehtiin suureksi osaksi talkoilla, mutta myös palkattua työvoimaa oli kaksi henkilöä. Rakentamiseen tarvittavat varat saatiin koottua iltamatoiminnalla, keräyksillä ja vakuutusyhtiö Turvalta saadulla lainalla.lähde?
Toimintaa työväentalolla
muokkaaOman työväenyhdistyksen lisäksi talolla ovat toimineet monet järjestöt, ja yksityisetkin ovat pitäneet siellä häitä, syntymäpäiviä ja muita juhlia.[4] Vaikka rakennusvaiheessa yhdistykset eivät päässeet yhteistoimintaan, niin reaalisyistä saatiin myöhemmin järjestettyä yhteistoimintasopimus bingojen osalta niin, että bingoja järjestettiin joko vuorokuukausin ja myöhemmin vuorovuosin[5].
Lähteet
muokkaa- ↑ Seurantalot: Lestijärven Sos.dem. Työväentalo seurantalot.fi. Viitattu 25.2.2023.
- ↑ Brandt Edvin: Ihmisen puolesta. Sosiaalidemokraattista järjestötoimintaa Lestijärvellä 1917–2000, s. 5–21. Lestijärvi: Lestijärven Sos.dem. Työväenyhdistys ry, 1999. ISBN 951-849-533-5. suomi
- ↑ Brandt Edvin: Ihmisen puolesta. Sosiaalidemokraattista järjestötoimintaa Lestijärvellä 1917–2000, s. 40. Lestijärvi: Lestijärven Sos.dem. Työväenyhdistys ry, 1999. ISBN 951-849-533-5.
- ↑ Brandt Edvin: Ihmisen puolesta. Sosiaalidemokraattista järjestötoimintaa Lestijärvellä 1917–2000, s. 58–61. Lestijärvi: Lestijärven Sos.dem. Työväenyhdistys ry, 1999. ISBN 951-849-533-5.
- ↑ Brandt, Edvin: Ihmisen puolesta. Sosiaalidemokraattista järjestötoimintaa Lestijärvellä 1917–2000, s. 45. Lestijärven Sos.dem. Työväenyhdistys ry, 1999. ISBN 951-849-533-5.
Aiheesta muulla
muokkaa- Pienessä talkooporukassa on ytyä. Keski-Pohjanmaa 10.11.2000