Leroy Jenkins (muusikko)

Leroy Jenkins (11. maaliskuuta, 1932 Chicago, Illinois, Yhdysvallat24. helmikuuta 2007 Brooklyn New York, N. Y., Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen säveltäjä ja free jazz -viulisti.

Jenkins oli mukana Association for the Advancement of Creative Musicians-ryhmän (AACM) toiminnassa ollessaan koulunopettaja Chicagossa. Hän myös on yksi Creative Construction Companyn perustajista Anthony Braxtonin ja muiden kanssa. Hän johti Revolutionary Ensembleä ja muodosti trion Anthony Davisin ja Andrew Cyrillen kanssa.

Viisitoista viimeistä vuottaan Jenkins teki lähinnä tilaussävellyksiä, kuten rap-oopperan Fresh Faust, kantaatin The Negro Burial Ground ja Hans Werner Henzen saksalaiselle festivaalille tilaaman Mother of Three Sons. Hän kävi Suomessa Tampere Jazz Happeningissä vuosina 1987 ja 1992.

Diskografia

muokkaa

Orkesterin johtajana

muokkaa
  • Swift are the Winds of Life (with Rashied Ali) (1975)
  • For Players Only (with Jazz Composer's Orchestra) (1975)
  • Solo Concert (India Navigation) (1977)
  • Lifelong Ambitions (Black Saint) (1977)
  • The Legend of Ai Glatson (Black Saint) (1978)
  • Space Minds, New Worlds, Survival America (Tomato Records) (1978)
  • Mixed Quintet (Black Saint) (1979)
  • Straight Ahead/Free at Last (Red Records) (1979)
  • Urban Blues (Black Saint) (1984)
  • Leroy Jenkins Live! (Black Saint) (1992)
  • Themes and Improvisations on the Blues (1994)
  • Santa Fe (Lovely Music) (1994)
  • Solo (Lovely Music) (1998)

Jäsenenä

muokkaa
  • Mama and Daddy
  • Levels and Degrees of Light
  • This Time... (BYG Actuel, 1969)
  • New York, Fall 1974 (Arista, 1974)
  • World Galaxy
  • Universal Consciousness

Creative Construction Company

muokkaa
  • Creative Construction Company (Muse, 1970)
  • CCC, vol. 2 (Muse, 1971)

Carl Hancock Rux

muokkaa
  • Apothecary Rx (Giant Step, 2004)
  • Good Bread Alley (Thirsty Ear Records, 2006)

the Jazz Composer's Orchestra

muokkaa
  • Relativity Suite (JCOA, 1973)
  • Conception Vessel (ECM, 1973)

Dewey Redman

muokkaa
  • Coincide (Impulse!, 1974)

Revolutionary Ensemble

muokkaa
  • Manhattan Cycles (India Navigation, 1972)
  • Vietnam (ESP, 1972)
  • The People's Republic (A&M, 1975)
  • The Psyche (Mutable Music, 1975)
  • Positions 369 (Karma, 1977)
  • The Revolutionary Ensemble Recorded Live at Moosham Castle (Inner City, 1977)
  • And Now... (Pi, 2004)
  • Attica Blues
  • The Cry of My People
  • Black Gipsy

Henry Threadgill

muokkaa
  • Too Much Sugar for a Dime


Lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.