Leopold Averbah
Leopold Leonidovitš Averbah (Auerbach, ven. Леопо́льд Леони́дович Аверба́х, 1903 Saratov – 14. elokuuta 1937) oli neuvostoliittolainen poliitikko ja kirjallisuusvaikuttaja.
Leopold Averbah syntyi juutalaisen höyrylaivayhtiön omistajan perheeseen. Hänen äitinsä oli Jakov Sverdlovin sisar.[1] Averbahin vaimo oli Vladimir Bontš-Brujevitšin tytär ja hänen sisarensa oli naimisissa NKVD:n päällikön Genrih Jagodan kanssa[1].
Lukion kesken jättäneestä Averbahista tuli lokakuun vallankumouksen jälkeen yksi komsomolin johtajista[2] ja VKP(b):n jäsen vuonna 1920. Hän työskenteli jonkin aikaa ulkomailla kommunistisen nuorisointernationaalin tehtävissä[2].
Venäjälle palattuaan[2] Averbah toimitti Molodaja gvardija (1922–1924) ja Na literaturnom postu (1926–1932) -kirjallisuuslehtiä. Hän oli Venäjän proletaarikirjailijoiden yhdistyksen pääsihteeri[3] ja yksi aikansa dogmaattisimmista kirjallisuuskriitikoista[4]. RAPP:in lakkauttamisen jälkeen vuonna 1932 Averbah osallistui neuvostokirjailijoiden liiton perustamiseen[3]. Myöhemmin häntä alettiin syyttää muun muassa trotskilaisuudesta[4].
Sverdlovskin alueella NKP(b):n piirikomitean sihteerinä toiminut Averbah pidätettiin huhtikuussa 1937, tuomittiin kuolemaan ja ammuttiin. Hänet on haudattu Moskovaan Donskoin luostarin hautausmaalle. Averbah todettiin syyttömäksi vuonna 1961.[5]
Averbahia on pidetty yhtenä Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan -romaanin kirjallisuuskriitikko Berliozin esikuvista[6].
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Sem 40: Pervyi rossijski mediamagnat Leopold Averbah sem40.ru. Viitattu 28.10.2012. (venäjäksi)
- ↑ a b c Literaturnaja entsiklopedija feb-web.ru. Viitattu 28.10.2012. (venäjäksi)
- ↑ a b Kratkaja literaturnaja entsiklopedija feb-web.ru. Viitattu 28.10.2012. (venäjäksi)
- ↑ a b Encyclopedia Judaica (second edition), volume 2, s. 722. Farmington Hills: Thomson Gale, 2007. ISBN 978-0-02-865930-5.
- ↑ Žertvy polititšeskogo terrora v SSSR lists.memo.ru. Viitattu 28.10.2012. (venäjäksi)
- ↑ Lesskis, G: Posledni roman Bulgakova. Teoksessa: Bulgakov, M. A.: Sobranije sotšineni v pjati tomah. Tom pjatyi, s. 631–632. Moskva: Hudožestvennaja literatura, 1990. ISBN 5-280-00982-2.