Leo Leivo
Leo Armas Leivo (28. elokuuta 1896 – 4. joulukuuta 1983) oli suomalainen jalkapalloilija ja jalkapallovalmentaja.[1][2]
Viipurista kotoisin ollut Leo Leivo muutti 1920-luvun alussa Englantiin. Hän asui kaakkois-Lontoossa Catfordissa ja pelasi jalkapalloa hyökkääjänä läheisen Bromleyn kaupunginosan amatöörijoukkueessa. Leivon luona asui alkuvuodesta 1922 Englantiin saapunut toinen suomalainen jalkapalloilija Niilo Tammisalo. Leivo ja Tammisalo pääsivät 25. tammikuuta seuraamaan Queens Park Rangersin ammattilaisjoukkueen harjoituksia ja 28. tammikuuta Tammisalo ja Leivo pääsivät pelaamaan Bromleyn reservijoukkueen kanssa vierasottelun Woolwich Polytechnicia vastaan Tammisalon ollessa maalivahtina ja Leivon oikeana laitahyökkääjänä. Ottelu päättyi tasatulokseen 2-2. Tämän jälkeen he olivat mukana Queens Park Rangersin harjoituksissa ja kävivät seuraamassa katsojina FA Cupin ammattilaisotteluita. Tammisalo pelasi sitten lontoolaisen Dulwich Hamletin amatööriseuran kolmos- ja reservijoukkueessa maalivahtina useampia otteluita ennen paluutaan Suomeen toukokuun alkupuolelle 1922.[3]
Leivo palasi huhtikuussa 1922 Englannista takaisin Viipuriin. Hän oli Viipurin Reippaan jalkapallojoukkueen kapteenina ja valmentajana. Hän piti Reippaan pelaajille luennon englantilaisesta jalkapallosta ja suunnitteli myös ottavansa harjoituksissa käyttöön Englannista oppimiaan menetelmiä. Viipurin Reipas pääsi 1922 SM-kilpailun loppuotteluun saakka, mutta hävisi finaaliottelussa Helsingin Palloseuralle maalilukemin 4–2.[3]
Leivo pelasi Suomen maajoukkueessa yhden maaottelun, heinäkuussa 1922 Helsingissä Unkaria vastaan.[4][5] Hän tuli ottelussa 30. minuutilla kentälle loukkaantuneen Jarl Öhmanin tilalle.[5][6]
Lähteet muokkaa
- ↑ Leo Leivon hautakivi Lahden vanhalla hautausmaalla, Suomen Sukututkimusseura, Hautakirjoituksia ja hautakuvia (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ European football database : Leo Armas Leivo
- ↑ a b Harri Laine : Englannissa pelasi suomalaisfutareita jo 1920-luvulla - Leo Leivo ja Niilo Tammisalo olivat brittikenttien suomalaiset pioneerit, Byyri 11.6.2020
- ↑ Soininen, Heidi (vast. toim.): Jalkapallokirja 2014, s. 127. Suomen Palloliitto, 2014. ISSN 0787-7188.
- ↑ a b Lautela, Yrjö & Wallén, Göran: Rakas jalkapallo – Sata vuotta suomalaista jalkapalloa, s. 366. Teos, 2007. ISBN 978-951-851-068-3.
- ↑ Eilisen maalilpailun woitti Unkari 5–1. Helsingin Sanomat, 14.7.1922, s. 5.