Leo Fokas nuorempi (kreik. Λέων Φωκᾶς; s. noin 915/920 – k. vuoden 970 jälkeen) oli bysanttilainen sotapäällikkö ja keisari Nikeforos II Fokasin (hallitsi 963–969) nuorempi veli.[1]

Leo Fokas kukistaa Aleppon emiirin Saif al-Daulan armeijan. Miniatyyrimaalaus Madrid Skylitzesin kuvitetusta käsikirjoituksesta 1100-luvulta.

Leo Fokas syntyi noin vuosien 915–920 välillä. Hän kuului kappadokialaiseen Fokasten maanomistaja- ja sotilassukuun.[1] Leon isä oli Bardas Fokas ja hänellä oli kaksi veljeä: Nikeforos ja Konstantinos, joka kuoli arabien vankeudessa noin vuonna 954.[2]

Noin vuonna 945 keisari Konstantinos VII nimitti Leon Kappadokian sotilas- ja siviilihallintoalueen (thema) käskynhaltijaksi ja sotilaskomentajaksi (strategos). Noin 955 hänestä tuli puolestaan Anatolikonin strategos. Keisari Konstantinoksen kuoleman jälkeen hänen seuraajansa keisari Romanos II nimitti Leon valtakunnan länsiosan sotilasjoukkojen ylipäälliköksi (domestikos tes dyseos). Kun Leon vanhempi veli Nikeforos lähti valtaamaan Kreetaa vuonna 960, Leo nimitettiin hänen tilalleen idän joukkojen ylipäälliköksi. Tässä virassa hän sai merkittävän voiton Aleppon emiirin Saif al-Daulan armeijasta, joka oli ryöstellyt bysanttilaisten aluetta ja ollut palaamassa takaisin omalle puolelleen Taurusvuorten läpi. Arabit joutuivat kuitenkin Leon joukkojen väijytykseen ja kärsivät raskaita tappioita.[1][3]

Kun Nikeforos nousi keisariksi vuonna 963, Leo sai korkean kouropalates-arvonimen ja hänet nimitettiin valtion kuljetusjärjestelmän (dromos, ks. cursus publicus) johtajaksi (logothetes tou dromou).[4] 1000-luvulla eläneen bysanttilaisen historioitsijan Johannes Skylitzesin mukaan Leon ahneus oli syypää Nikeforoksen epäsuosioon tämän kauden aikana. Kun Nikeforos murhattiin salaliiton seurauksena vuonna 969 ja Johannes Tzimiskes nousi keisariksi, Leo yritti juonitella häntä vastaan yhdessä kahden poikansa Nikeforoksen ja Bardas Fokas nuoremman kanssa. Tzimiskes kuitenkin vangitsi ja karkotti heidät. Vuonna 971 Leon poika Bardas nousi kapinaan Tzimiskesiä vastaan, mutta se tukahdutettiin pian.[5] Leo sokaistiin ja hänet karkotettiin Proten saarelle Marmaranmerelle. Hänen kuolinvuottaan ei tiedetä.[1]

Lähteet

muokkaa
  • Kazhdan, Alexander P.: The Oxford dictionary of Byzantium. Oxford University Press, 1991. ISBN 978-0-19-504652-6 (englanniksi)
  • Treadgold, Warren: A history of the Byzantine state and society. Stanford University press, 1997. ISBN 0-8047-2630-2 Google books. (englanniksi)

Viitteet

muokkaa
  1. a b c d Kazhdan, s. 1667
  2. Treadgold, s. 492
  3. Treadgold, s. 495
  4. Treadgold, s. 499
  5. Treadgold, s. 507–508

Aiheesta muualla

muokkaa