Len Duncan
Len Duncan (25. heinäkuuta 1911 Brooklyn, New York – 1. elokuuta 1998 Lansdale, Pennsylvania) oli yhdysvaltalainen moottoriurheilija. Hän kilpaili kääpiöautokilpailuissa 1920-luvulta aina 1980-luvulle asti. Hän voitti American Automobile Associationin Eastern Midget -mestaruuden. Hän voitti myös kahdeksan American Racing Drivers Club -mestaruutta vuosien 1955–1967 välillä. Duncan osallistui myös vuoden 1954 Indianapolis 500 -kilpailuun, jossa hän sijoittui sijalle 31 ajettuaan 101 kierrosta ennen jarrujen rikkoutumista.
| Len Duncan | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | Brooklyn |
| Kuollut | Lansdale |
| Kansalaisuus |
 Yhdysvallat |
| Formula 1 -ura | |
| Aktiivivuodet | 1953–1956 |
| Talli(t) |
Kurtis Kraft, Schroeder |
| Kilpailuja | 4 (1 lähtö) |
| Maailmanmestaruuksia | 0 |
| Voittoja | 0 |
| Palkintosijoja | 0 |
| Paalupaikkoja | 0 |
| Nopeimpia kierroksia | 0 |
| MM-pisteitä | 0 |
| Ensimmäinen kilpailu | Indianapolis 500 1953 |
| Viimeinen kilpailu | Indianapolis 500 1956 |
Toisen maailmansodan aikana Duncan sai kunnian olla presidentti Harry S. Trumanin autonkuljettaja tämän matkalla Englantiin. Duncan valittiin National Midget Auto Racing Hall of Fameen vuonna 1991.