Lemkülan, Võhmetun ja Porkunin karstijärvet
Lemkülan, Võhmetun ja Porkunin karstijärvet sijaitsevat Tapalla lähinnä Lemkülan, Piisupissa, Võhmetun ja Porkunin kylien alueilla Länsi-Virumaalla Virossa. Alue, joka sijaitsee neljä kilometriä Tamsalusta koilliseen, kuuluu Pandiveren ylänköön, missä esiintyy yleisesti karstimaata. Joet ja ojat ovat ylängöllä harvinaisia, sillä sadevesi imeytyy helposti maahan pohjavedeksi ja virtaa siellä maanalaisissa joissa. Niiden vesi pulppuaa esiin usein lähteissä ja joskus karstijärvissä ja vesi on siksi varsin kovaa ja mineraalipitoista. Tällaiset järvet luokitellaan joskus alkalitrofisiksi järviksi.[1][2]
Alue on suojeltu (vir. Porkuni maastikukaitseala) ja suojelualue on järvialuetta hieman laajempi. Se on 1151,5 hehtaaria suuri ja se on kaksiosainen. Alueesta on vettä 72,2 hehtaaria. Suojelualueen pääalue on 8,3 kilometriä pitkä ja 2,5 kilometriä leveä. Siitä pari kilometriä koillisee sijaitsee halkaisijaltaan 2,5 kilometrinen lisäalue. Ne sisältävät järviä, lampia, ojia ja soita, jotka sijaitsevat pohjois-etelä-suuntaisen harjujakson molemmilla puolilla. Järvet ja lammet ovat yleensä autioita.[1][2]
Porkuni järv (46 hehtaaria (ha)), josta Valgejõgi saa alkunsa, on näistä kuuluisin. Vaikka se on näistä järvistä suurin, kuivuu se loppukesäisin joskus kokonaan. Sillä on kelluvia saaria, jotka kulkeutuvat tuulen mukana. Muut järvet sijaitsevat Porkuni järvestä pohjoiseen.[1][2]
Eteläisiä järviä ovat myös Piisupi järv (5,2 ha) ja sen vieressä sijaitsevat lammet Sahkjärv [3] ja Ratasjärv (0,9 ha [4]). Noin 300 metriä pohjoisempana on Võhmetu järv (9,0 ha), jonka vieressä sijaitsee kolmetoista lampea. Niitä ovat esimerkiksi Laksi järv (0,8 ha [5]), Toomra järv [6], Kuke järv (0,4 ha [7]), Kadaka järv (0,4 ha [8]), Mardihansu järv (2,3 ha [9]), Kannukse järv [10] ja Kannukse soonik [11]. Suuremman Lemküla järven (6,0 ha) lähellä sijaitsee viisi lampea, joita ovat muun muassa Süsijärv (1,3 ha [12]), Väike Roogjärv [13] ja Suur Roogjärv [14]. Viimeksi mainittu on asuttu järvi. Lisäalueella sijaitsee vielä Assamallan karstiluhta (53 ha), joka on keväisin karstijärvenä ja kesällä luhtana.[1][2]
-
Assamalla karstiluhta toukokuussa 2010
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Keskkonnaamet: Porkuni maastikukaitseala, 2015
- ↑ a b c d Keskkonnaregister: Porkuni maastikukaitseala (KLO1000270) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 24.7.2017. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Sahkjärv (VEE2033571) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 24.7.2017. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Ratasjärv (VEE2033570) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 24.7.2017. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Laksi järv (VEE2033522) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 24.7.2017. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Toomra järv (VEE2033521) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 24.7.2017. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Kuke järv (VEE2033534) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 24.7.2017. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Kadaka järv (VEE2033560) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 24.7.2017. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Mardihansu järv (VEE2033530) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 24.7.2017. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Kannukse järv (VEE2033532) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 24.7.2017. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Kannukse soonik (VEE2033531) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 24.7.2017. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Süsijärv (VEE2033550) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 24.7.2017. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Väike Roogjärv (VEE2033541) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 24.7.2017. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Suur Roogjärv (VEE2033542) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 24.7.2017. (viroksi)