Lehmärokko

sairaus

Lehmärokko on tartuntatauti, jonka aiheuttaa lehmärokkovirus. Se aiheuttaa suuria rakkuloita ihossa, kuumetta ja rauhasten turvotusta. Ihminen saa sen tavallisimmin jouduttuaan kosketuksiin tartunnan saaneen lehmän kanssa. Kädet ja kasvot kärsivät useimmiten, ja täplät ovat yleensä erittäin kivuliaita.

Lehmärokko
Lehmärokkovirus
Lehmärokkovirus
Luokitus
ICD-10 B08.0
ICD-9 051.01
MeSH D015605
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

Orthopoxvirus-sukuun kuuluva virus on läheistä sukua isorokkovirukselle. Virus on zoonoottinen eli se siirtyy helposti lajista toiseen, kuten kissasta ihmiseen. Ihmisissä tauti havaittiin ensimmäiseksi lehmiä lypsäneillä, jotka olivat koskettaneet tartunnan saaneiden lehmien utareita ja saivat käsiinsä tunnusomaiset märkärakkulat. Nimestään huolimatta lehmärokkoa tavataan enemmän muissa kuin nautaeläimissä, esimerkiksi jyrsijöillä.lähde?

Yhteys isorokkorokotukseen muokkaa

Lehmärokko on samankaltainen mutta paljon lievempi kuin erittäin tarttuva ja usein tappava isorokkotauti. Sen samankaltaisuuden lisäksi havaittiin, että maidontuotannossa työskentelevät olivat usein immuuneja isorokolle. Tämän havainnon pohjalta Edward Jenner ryhtyi kehittämään lehmärokkoon pohjautuvaa isorokkorokotetta. Ensimmäisen kuvauksensa lehmärokosta Jenner antoi vuonna 1798. Keksintö oli onnistunut, sillä rokotuksen jälkeen kehittyvät lehmärokon vasta-aineet tekevät immuuniksi myös isorokkoa aiheuttavalle Variola-virukselle.

Lehmärokkorokotukset ja myöhemmät inkarnaatiot osoittautuivat niin onnistuneiksi, että Maailman terveysjärjestö ilmoitti vuonna 1980, että isorokko oli ensimmäinen rokotustoimilla maailmanlaajuisesti hävitetty tauti. Muut ortopoksivirukset ovat edelleen yleisiä tietyissä yhteisöissä ja tartuttavat edelleen ihmisiä, kuten lehmärokkovirus Euroopassa, vaccinia Brasiliassa ja apinarokkovirus Keski- ja Länsi-Afrikassa.

Monissa kielissä rokotuksesta käytetään sanaa vaccination, joka on johdettu ”lehmästä saatua” tarkoittavasta latinan adjektiivista vaccinus. Myös suomen sana rokote juontaa juurensa rokkotaudista[1].

Lähteet muokkaa

  1. Itkonen, Erkki ym.: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja.. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013. 1237121287. ISBN 978-952-222-418-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 31.7.2022).