Laurinmäen Torpparimuseo

Laurinmäen torpparimuseo on Janakkalassa sijaitseva museoalue. Vuonna 1965 avatun museon perustivat Janakkala-Seura ry, Torpparien muisto ry ja Janakkalan kunta. Torpparimuseo tutustuttaa elämään 1800-luvun lopulla vauraassa torpassa. Vanhat rakennukset on tuotu paikalle eri puolilta Janakkalan kuntaa. Osa niistä siirrettiin Turengin kansanpuiston entiseltä museoalueelta. Rakennukset ovat kunnostettuja 1800-luvun lopun rakennuksia, jotka on sijoitettu entisaikojen suomalaisen mallin mukaan ympäröimään pihapiiriä ja kaivoa. Pihapiiriä ympäröi aita, joka erottaa asumapihan karjan laidunmaasta. Pihan ympärillä olevat rakennukset ja aita myös suojasivat pihaa petoeläimiltä.

Laurinmäen Torpparimuseo
Tyyppi Kotiseutumuseo, paikallismuseoView and modify data on Wikidata
Sijainti Hakoistentie 371, 14240 Janakkala
Perustettu 1965
Ylläpitäjä Janakkalan kunta
Kotisivut www.janakkala.fi/laurinmaki
Koordinaatit 60.89030°N, 24.59941°E
Kartta
Laurinmäen Torpparimuseo

Torppari oli vuokraviljelijä, joka oli vuokrannut viljeltäväkseen osan maatilasta. Torpparit maksoivat vuokran tyypillisesti tekemällä päivätöitä vuokranantajansa tilalla. Toisinaan vuokraa maksettiin myös torpan tuotteilla. 1900-luvulla sivuansiomahdollisuuksien parantuessa siirryttiin monin paikoin rahavuokraan. Janakkalassa oli runsaasti suurtiloja ja sen seurauksena myös paljon torppia. Janakkalan tiloista oli aikanaan torppia 65 % ja niiden käytössä oli 26 % kunnan peltopinta-alasta. Torpparien muisto ry:n toimesta museoalueelle pystytettiin torpparien muistomerkki vuonna 1969. Taiteilija Armas Hutrin suunnittelemassa muistomerkissä on 387 kiveä, jotka on kerätty entisten torppien mailta kunnioittamaan torpparien työtä ja muistoa.

Torpparimuseo, torpparien muistomerkki, venäläisten vuonna 1915 rakentamat juoksuhaudat sekä 2017 julkistettu Tarinmaan taistelujen muistomerkki edustavat kuitenkin alueen historian uudempaa kerrosta.[1][2] Janakkala on ollut rautakautisen hämäläisen asutuksen etelärajaa, ja Laurinmäen aluetta pidetään paikallisena rautakautisena kulttikeskuksena. Alueella on ollut yhtäjaksoista asutusta arviolta 700-luvulta lähtien[3] ja pitkästä asutushistoriasta kertovat Hakoisten linnavuori ja Janakkalan keskiaikainen kirkko sekä useat rautakauden kalmistolöydöt, uhrikivet ja -lähde. Laurinmäen luontopolku alkaa torpparimuseon alueelta ja kiertää monipuolisen reitin rehevässä puronvarsilehdossa ja kuusimetsässä; polku johtaa kulkijan kallioiselle Määkynmäelle, josta on upeat näköalat Kernaalanjärven ja Hakoisten linnavuoren suuntaan. Lyhyemmän reitin varrelle jää mm. rautakautinen uhrilehto, kuppikivi ja Pyhän Laurin lähde. Reitti kiertää rauhoitetun männyn kautta takaisin museoalueelle.

Keltaisen talon kulttuurikahvila toimii museoalueen tukikohtana ja lipunmyyntipaikkana 1913 rakennetussa, entisessä rukoushuoneessa. Talo toimii konserttien, kurssien, perhejuhlien, teatterin ja runojen pitopaikkana. Laurinmäellä järjestetään vuosittain useita koko perheen tapahtumia, mm. Kesänavaus, Lasten Barokki ja Joulunavaus.

Lähteet muokkaa

  1. Janakkalan kirkon lähelläkaksi kilometriä juoksuhautoja Hämeen Sanomat. 28.08.2005. Arkistoitu 18.4.2018. Viitattu 18.4.2018.
  2. Tarinmaan taistelut saivat muistomerkin Laurinmäelle Janakkalan Sanomat. 19.11.2017. Arkistoitu 14.12.2017. Viitattu 18.4.2018.
  3. Janakkalan Laurinmäki vie hämäläisen muinaishistorian lähteille www.kotimaassa.fi. Viitattu 18.4.2018.

Aiheesta muualla muokkaa