Lauri Ilvessalo
Lauri Ilvessalo (aiemmin Sarén) (12. kesäkuuta 1887 Tampere – 4. huhtikuuta 1928 Helsinki)[1] oli suomalainen metsätieteilijä.
Henkilöhistoria muokkaa
Ilvessalon vanhemmat olivat vankilanjohtaja Karl Sarén ja Amanda Sahlbom ja puoliso vuodesta 1913 Vilma Tuomi.[1] Hänen veljensä oli metsätieteilijä Yrjö Ilvessalo ja tyttärensä tekstiilitaiteilija Kirsti Ilvessalo.[2] Ilvessalo tuli ylioppilaaksi Tampereen reaalilyseosta 1906, suoritti metsänhoitotutkinnon 1910, jolloin hänestä tuli myös metsäkonduktööri, ja filosofian kandidaatin tutkinnon 1917.[1] Hän väitteli filosofian tohtoriksi 1923[3] ja toimi Helsingin yliopistossa metsänhoidon opettajana 1918–1928 ja metsäpolitiikan opettajana 1918–1925. Hänen erityistutkimuskohteinaan olivat metsänhoidon menetelmät ja ulkomaisten puulajien viljely Suomessa.[2] Ilvessalo hoiti metsänhoidon professuurin opetusta, kun A. K. Cajander oli siirtynyt Metsähallituksen johtoon. Hän kuoli yllättäen keuhkokuumeeseen keväällä 1928.[4] [5]
Julkaisuja muokkaa
- Lehtikuusen viljelys Suomessa, 1917
- Ulkomaalaisten puulajien viljelemismahdollisuudet Suomen oloja silmälläpitäen, 1920, väitöskirja
- Suomen metsätalous ja toiminta sen kohottamiseksi, 1925
- Metsien säilymisen turvaaminen Karjalan kannaksen Suomenlahden rannikolla, 1926
- Ehdotus Suomen metsätieteellisen tutkimuksen kehittämiseksi, 1927
- Maailman metsät ja niiden merkitys luonnon ja maailman taloudessa, 1928
- Maapallon metsävarat, 1930, Matti Jalavan kanssa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c ”Ilvessalo (Sarén), Lauri”, Suomen metsänhoitajat. Finlands forstmästare 1851–1931, s. 195-196. Mänttä: Suomen Metsänhoitajaliitto, 1931.
- ↑ a b Otavan Iso tietosanakirja osa 3 p. 1180
- ↑ Lauri Ilvessalon muisto, Silva Fennica 26 viitattu 30.8.2012
- ↑ Tero Halonen: Maaseutuopistoista yliopistoon[vanhentunut linkki], väitöskirja, viitattu 30.8.2012
- ↑ Tohtori Lauri Ilvessalo. Aamulehti, 06.04.1928, nro 96, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 06.04.2018.