Lauhkean vyöhykkeen sademetsä

Lauhkean vyöhykkeen sademetsä on kasvillisuusvyöhyke[1] ja sitä voidaan kutsua myös metsätyypiksi.[2].lähde?

Lauhkean vyöhykkeen sademetsäalueet kartalla

Lauhkean vyöhykkeen sademetsiä kasvaa Pohjois-Amerikan länsirannikolla, Alaskan eteläosista Kalifornian pohjoisrajalle, sekä Australiassa, Chilessä ja Uudessa-Seelannissa.[3] Nykyisin noin neljäsosa maailman lauhkean vyöhykkeen sademetsistä kasvaa Pohjois-Amerikassa, missä niistä noin 90 % on hakattu.[4] Ne muistuttavat suuresti boreaalisia havumetsiä havupuineen, mutta monet alueen havupuista kasvavat jättiläismäisiin mittoihin. Lauhkean vyöhykkeen sademetsien puiden rungot ovat yltä päältä naavojen ja sammalten peitossa johtuen korkeasta sademäärästä, joka tietyillä alueilla on jopa lähes neljä metriä vuodessa.

Tiede on tunnistanut lauhkean vyöhykkeen sademetsät jo vuosisadan ajan, mutta silti ne ovat melko huonosti tunnettuja. Nykyisin yleisesti hyväksytyn määritelmän mukaan lauhkeissa (ja arktisissa) sademetsissä sataa vähintään 1200 mm vuodessa, josta vähintään 10 % sataa kesäkuukausien aikana. Heinäkuun keskilämpötila on 16 °C tai alle. Alueella on viileä lepokausi. Harvakseltaan iskevät metsäpalot ovat tärkeä evoluutioon vaikuttava tekijä. [5]

Lauhkean vyöhykkeen sademetsät on voitu jakaa alatyyppeihin. Subarktisten sademetsien vuoden keskilämpötila on alle 4°C ja kesäisin sataa vähintään 20 % vuoden kokonaissateista. Kylmän-kosteiden sademetsien (perhumid) vuoden keskilämpötila on 7°C, kesäsateisuus on vähintään 10 %, kesät ovat viileitä ja talvisin sataa ajoittain lunta. Vuodenaikaisten sademetsissä keskilämpötila on 10°C, niissä useammin tulipaloja ja kesien sateisuus on alle 10 %. Lämpimän lauhkeissa sademetsissä vuoden keskilämpötila on vähintään 12°C, kesäisin sataa vähän (alle 5 % vuoden kokonaissateista), talvella on vain harvoin lunta ja kuivia kausia voi olla kaikkina vuodenaikoina. [5]

Euroopan rannikkosademetsät

muokkaa
 
Fragas de Eumen metsäaluetta.

Rannikkosademetsiä on myös Euroopassa mm. Isossa-Britanniassa, Irlannissa ja Norjassa. Ison-Britannian sademetsät tunnetaan nimillä kelttiläiset eli Atlanttiset sademetsät.[1] Ne jatkuvat myös Skotlannin puolelle.[6] Periaatteessa kaikki Irlannin säilyneet luonnonvaraiset metsäalueet ovat sademetsiä, mutta valitettavasti niitä on vain 1,5 % maan pinta-alasta.[7] Niitä vaivaa pirstaloituminen.[8] Rannikkosademetsäalue lienee myös Bretagnen niemimaalla Ranskassa.[9] Norjan rannikkosademetsät luetaan usein samaan rannikkosademetsien ryhmään, vaikka ne sijaitsevatkin arktisella alueella. Vastaavan kaltaisia arktisia sademetsiä on myös Pohjois-Amerikassa ja Siperiassa.[5]

Sademetsiä on myös Välimeren rannikolla Balkanilla[10] sekä Pohjois-Espanjassa, mutta niistä kuten myös Bretagnen metsistä on vain vähän tietoa saatavilla. Espanjan tunnetuin sademetsäalue sijaitsee kuitenkin Fragas de Eume kansallispuistossa.[11] Sen alueella kasvaa mittava määrä erilaisia jäkäliä ja saniaisia.[12] Balkanilla sijaitseva Perucinan sademetsä on Euroopan suurin säilynyt sademetsäalue.[13] Lukuun ottamatta Pohjois-Espanjaa Välimeren alueen sademetsät eivät kuitenkaan kuulu enää lauhkeaan vaan lämpimään ilmastovyöhykkeeseen. Toisin kuin Pohjois-Amerikan, Australian ja Uuden Seelannin sademetsät, Euroopan jäljellä olevat sademetsät ovat huonosti tunnettuja jopa kotimaissaan.

Atlantin rannikkosademetsät kuuluvat merelliseen ilmastoalueeseen. [14] Niille on tyypillistä runsas sammaleiden, maksasammaleiden, jäkälien ja saniaisten määrä. Niiden lisäksi niissä elää runsaasti kukkakasveja. Myös eläimistön määrä on runsas. Metsiä ovat vähentäneet maatalouden levittäytyminen, metsänhakkuut sekä puuhiilen tuotanto. Viime vuosina myös vieraslajien levittäytyminen metsiin on järkyttänyt niiden tasapainoa. Tulevaisuuden uhkat liittyvät paljolti myös ilmastonmuutokseen.[15] Tämän päivän eurooppalaiset sademetsät ovat vain pieni murto-osa varhaisemmista sademetsä-alueista.[14]

Euroopan rannikkosademetsien lisäksi Böhmerwaldin metsäalue Tšekin, Saksan ja Itävallan rajalla luokitellaan joskus alueeksi, jolla on vuoristosademetsiä.[16] [5] Aluetta suojaavat sekä Tsekin että Saksan kansallispuistot. Suurin osa laskeutuvasta sateesta tulee alas lumena. Uhkana on ilmastonmuutosta seuraava alueelle tyypillisten lajien katoaminen. [17] Vuoristosademetsiä katsotaan toisinaan olevan myös osalla Alppien aluetta. [5]

Levinneisyys

muokkaa
 
Tongass National Forest sijaitsee Etelä-Alaskassa, jossa lauhkean vyöhykkeen sademetsät kasvavat pohjoisimmillaan.

Pohjois-Amerikassa lauhkean vyöhykkeen sademetsät kasvavat Alaskan etelärannikolta Kalifornian pohjoisrajoille ulottuvalla kapealla rannikkokaistaleella. Vuorten takana idässä on laajoja aavikoita ja aroja, pohjoisessa boreaalisia havumetsiä, ja etelämpänä Kaliforniassa nahkealehtistä kasvillisuutta.

Lähteet

muokkaa
  1. a b Woodland Trust: Etmperate Rainforest in the UK Woodland Trust. Viitattu 20.11.2023.
  2. Tutustu maailman metsätyyppeihin Nuorten Luonto. 15.6.2012. Viitattu 20.11.2023.[vanhentunut linkki]
  3. Temperate Rain Forests Natuonal park service. Viitattu 8.3.2014.
  4. Pacific Temperate Rainforests WWF. Viitattu 8.3.2014.
  5. a b c d e Dominick A Dellasala; Paul Alaback; Toby Spribille; Henrik von Wehrden; Richard Nauman: Just What Are Temperate and Boreal Rainforests? In book: Temperate and Boreal Rainforests of the World: Ecology and Conservation (pp.1-41). September 2011. ResearchGate. Viitattu 20.11.2023.
  6. Scotland's Rainforest Scotland's Nature Agency. Viitattu 20.11.2023.
  7. Eoghan Daltun: Eoghan Daltun: Ireland should be a rainforest nation — so why isn't it? Irish Examiner. 19.4.2023. Viitattu 20.11.2023. (englanniksi)
  8. Ireland’s rainforests hiding in plain sight The Irish Times. Viitattu 20.11.2023. (englanniksi)
  9. The Magical Forest of Huelgoat – Tales from Brittany talesfrombrittany.com. Viitattu 20.11.2023. (englanti)
  10. Balkan mixed forests | DOPA Explorer dopa-explorer.jrc.ec.europa.eu. Viitattu 20.11.2023.
  11. Fragas do Eume Atlas Obscura. Viitattu 20.11.2023. (englanniksi)
  12. Natural Park Fragas do Eume - GALICIA www.turismo.gal. Viitattu 20.11.2023.
  13. Perucica: Europe's Biggest Rainforest — Skratch www.skratch.world. Viitattu 20.11.2023.
  14. a b Dominick A. DellaSala, Paul Alaback, Anton Drescher, Håkon Holien, Toby Spribille, Katrin Ronnenberg: Temperate and Boreal Rainforest Relicts of Europe, s. 154–180. Washington, DC: Island Press/Center for Resource Economics, 2011. ISBN 978-1-61091-008-8 Teoksen verkkoversio (viitattu 20.11.2023). (englanti)
  15. Discover the Hidden Treasures of Europe's Rainforests: The Atlantic Temperate Rainforests Cloudforests. Viitattu 20.11.2023. (englanti)
  16. Bohemian and Balkan Temperate Rain Forests | Data Basin databasin.org. Viitattu 20.11.2023.
  17. Bässler, Claus: Climate Change and Biodiversity in Temperate Montane Forests, January 2008 der Technischen Universität Berlin published also in Researchgate [1]

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.