Avaa päävalikko

Lastenkirjainstituutti

Lastenkirjainstituutti (LKI) on vuonna 1978 perustettu Tampereella toimiva suomalainen asiantuntijaorganisaatio ja erikoiskirjasto. Sen tavoitteena on edistää lasten- ja nuortenkirjallisuuden sekä lastenkirjan kuvitustaiteen tuntemusta ja tutkimusta. Perustamisestaan vuoden 2010 loppupuolelle asti Lastenkirjainstituutti toimi nimellä Suomen Nuorisokirjallisuuden instituutti (SNI).

Lastenkirjainstituutti järjestää erilaisia kirjallisuusaiheisia tilaisuuksia, esimerkiksi vuosittaisen yleisölle avoimen Kirjakori-seminaarin, joka esittelee uusinta lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Instituutti auttaa lasten- ja nuortenkirjallisuuskurssien järjestämisessä ja alan opinnäytetöiden ohjauksessa. Tiedon keräämisen ja välittämisen lisäksi Lastenkirjainstituutin toimintaan kuuluu yhteyksien luominen ja ylläpitäminen lasten- ja nuortenkirjallisuuden piirissä toimiviin henkilöihin ja yhteisöihin Suomessa ja ulkomailla.

Lastenkirjainstituutin kirjasto on valtakunnallinen lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja sen tutkimusta tallentava erikoiskirjasto, joka sijaitsee Tampereella. Kirjastossa on noin 65 000–70 000 lasten- ja nuortenkirjaa ja 5 500 alan tutkimusta, hakuteosta tai opinnäytettä sekä merkittäviä erikoiskokoelmia. Instituutin kokoelmiin kuuluu kuvituskokoelma, joka sisältää muun muassa Camilla Mickwitzin, Maija Karman ja Riikka Juvosen alkuperäiskuvituksia. Kirjastoon tulee noin sata erilaista lasten- ja nuortenlehteä sekä yli 50 alaan liittyvää kotimaista tai kansainvälistä ammattilehteä. Kaikkiaan kokoelmissa on yli 700 lehtinimikettä vuodesta 1854 alkaen.

Lastenkirjainstituutti julkaisee neljä kertaa vuodessa ilmestyvää kulttuurilehti Onnimannia. Se jakaa Onnimanni-palkintoa yksilölle tai yhteisölle, joka on ansioitunut lasten- ja nuortenkirjallisuuden aseman edistäjänä. Lastenkirjainstituuttia ylläpitää Lastenkirjallisuuden kannatusyhdistys ry.

Vuonna 2015 Messusäätiö myönsi instituutille Rakkaudesta kirjaan -tunnustuspalkinnon pitkäjänteisestä työstä lasten ja nuorten lukemisen edistämiseksi.[1]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa