Lasten mehuhetki
Lasten mehuhetki on Tuomari Nurmion kolmas albumi vuodelta 1981. Albumi on julkaistu CD:nä vuonna 1988 ja uudelleenmasteroituna CD:nä vuonna 2001. Albumilta on julkaistu single Lasten mehuhetki / Hyvästi kotimaa. Levyn kappaleet sävelsi ja sanoitti Tuomari Nurmio. Sovitukset taas ovat Tuomari Nurmion ja Ahti Marja-ahon käsialaa.
| Lasten mehuhetki Tuomari Nurmio | ||
|---|---|---|
| ||
| Studioalbumin tiedot | ||
| Julkaistu | 1981 | |
| Tyylilaji | Suomirock | |
| Kesto | 36.31 | |
| Levy-yhtiö | Johanna, P. Karhu Oy | |
| Tuomari Nurmion muut julkaisut | ||
| Maailmanpyörä palaa 1980 |
'Lasten mehuhetki' 1981 |
Punainen planeetta 1982 |
Kansitaide
muokkaaLevyn kannen kuvassa on avaruuspukuun pukeutunut hahmo, joka on oikeasti Olli Eklund eikä Tuomari Nurmio. Nurmio valitsi kanteen pojan erään koulun oppilaista, koska Nurmion mielestä Eklund näytti samalta kuin hän itse.
”Lasten mehuhetki”
muokkaaLevyn nimikappale on dramaattinen "lastenlaulu", joka alkaa sanoilla "Lasten mehuhetki päättyi ikävästi". Seuraavaksi sama lause jatkuu: "...musta enkeli vei päivänsankarin". Nurmio kertoo ettei hänellä ole tarkkaa mielikuvaa kappaleen synnystä, mutta hän yhdistää siihen pari kiinnekohtaa. Yksi näistä on Anni Swanin kuvitetut satukirjat, joita Nurmiolle luettiin kun tämä oli lapsi. Hänelle jäi mieleen satu, jossa musta ja valkoinen enkeli taistelevat kehdon ääressä pikkulapsen elämästä. "Valkoinen [enkeli] kuitenkin muistaakseni voitti sillä kertaa."[1] Toinen mielikuva liittyy Helsingin Käpylään, jossa Nurmion perhe asui kun tämä oli pieni. "Mulle tuli jostain syystä aina mieleen, että salama iskee puuhun. Ilmeisesti olen nähnyt ikkunasta, kun niin on tapahtunut. Ne ovat ainoat mielleyhtymät tästä rallista."[1]
Nurmion eläväinen mielikuva Swanin saduista pitää varmasti paikkansa, mutta tosiasiassa Anni Swan ei tällaista satua kirjoittanut. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta osataan sanoa, että kyse voisi pikemminkin olla Zacharias Topeliuksen tarinasta Suojelusenkeli.[2][3] Toinen mahdollinen kertomus voisi olla H. C. Andersenin kirjoittama Äiti. Kertomuksessa äiti nukahtaa hetkeksi lapsensa kehdon ääreen. Kuolema käyttää tällä välin tilaisuuden hyväkseen ja vie lapsen kehdosta.[2][4]
Itse kappaleesta Nurmio sanoo, että laulussa on käännetty rumpukomppi, joka teki kappaleesta nytkähtelevän ja antoi sille primitiivisyyttä. "Se kun on tavallaan lastenlaulu, mutta ehkä ei sitten kuitenkaan. Se on ilmeisesti riittävän avoin monenlaisille tulkinnoille, ja sen takia niin suosittu. En itsekään tiedä sen tarkemmin, mihin sen tenhovoima perustuu." Kappaleen lopussa on kevennys ja absurdia unenomaisuutta, ja se osaltaan mahdollistaa tulkinnat. "[- -] Se on kuin satu tai uni. Jos kappale olisi vain raskaalla tavalla traaginen, niin se olisi huono juttu."[1]
Kappaleet
muokkaaA-puoli
- Lapsikuninkaan käskyt – 4.15
- Kauas tahdon matkustaa – 4.22
- Kiinalaiset kastesanat – 3.32
- Oi mahtava totemi – 4.08
- Kylmää ja kuumaa – 2.50
B-puoli
- Puhuva moottori – 2.34
- Krokotiili ja käärme – 3.25
- Elämätön elämä – 3.52
- Hyvästi kotimaa – 2.57
- Lasten mehuhetki – 4.27
Kokoonpano
muokkaa- Tuomari Nurmio - laulu, kitara
- Ahti Marja-aho - bassokitara, urut, piano
- Juha Takanen - rummut
- Pentti Lahti - saksofoni
- Saksalaisen koulun tyttökuorolaiset - taustalaulu
Avustajina lisäksi Olli Eklund, Marja Uusitalo, Kari Riipinen, Veikko Karvonen ja Atte Blom.
Lähteet
muokkaa- Discogs - Lasten Mehuhetki kuvina
- Tuomari Nurmion epäviralliset kotisivut Jukka Leino. Arkistoitu Viitattu 17.2.2011.
- JHNCD 2041
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c Lontoon skidit : 144 Johanna-singleä vuosilta 1979-1984 (Johanna-singleboksin tekstiliite, sivu 5. Johanna Kustannus – 4703360, Universal Music Group – 4703360.) HelMet-verkkokirjasto. 2014-09. Viitattu 28.4.2024.
- ↑ a b Anni Swan on ilmeisesti kirjoittanut sadun, jossa musta ja valkoinen enkeli taistelevat kehdon äärellä pienen lapsen elämästä. Mikä satu voisi olla kyseessä? Kysy kirjastonhoitajalta. 30.4.2024. Viitattu 21.6.2024.
- ↑ Zacharias Topelius, Viljo Tarkiainen, Valter Juva, Ilmari Jäämaa: Topeliuksen kauneimmat näytelmät. Porvoo : Helsinki : Juva: WSOY, 1979. ISBN 978-951-0-08243-0 Teoksen verkkoversio (viitattu 21.6.2024).
- ↑ H. C. Andersen, Flemming B. Jeppesen, Maila Talvio: Andersenin satuja. Helsinki: WSOY, 2005. ISBN 978-951-0-30209-5 Teoksen verkkoversio (viitattu 21.6.2024).
Kirjallisuutta
muokkaa- Dimery, Robert (toim.): 1001 albumia jotka jokaisen on kuultava edes kerran eläessään. ((1001 Albums You Must Hear Before You Die, 2006.) Suomalaisen laitoksen päätoimittaja Jake Nyman. Kääntäjät: Esa Kuloniemi ym) Helsinki: WSOY, 2010. ISBN 978-951-0-36217-4