Laskuvarjourheilu on laskuvarjoilla suoritettavaa hyppimistä ja liitämistä kilpaurheilumuotona. Nykyisiä kilpailumuotoja ovat pääasiassa tarkkuus-, taito- ja muodostelmahypyt. Hyppykorkeudet vaihtelevat tarkkuushyppyjen 850–1 000 metristä muodostelmahyppyjen 2 500–4 000 metriin. Laskuvarjourheilussa käytetään nykyisin siiven muotoista varjoa, jolla on hyvät liito-ominaisuudet. Se poikkeaa esimerkiksi laskuvarjojoukkojen pallovarjoista.

Kupumuodostelmahyppy.

Laskuvarjourheilu kuuluu ilmailu-urheilun piiriin, jonka seuratoimintaa Suomessa johtaa Suomen Ilmailuliitto.

Konventionaaliset lajit eli taito- ja tarkkuushypyt

muokkaa
  • Tarkkuushypyssä yritetään osua halkaisijaltaan kaksi senttiseen maalipisteeseen. Tulos mitataan elektronisesti kuuteentoista senttiin saakka. Tarkkuudessa kilpaillaan joukkue- ja yksilökilpailuna.
  • Taitohypyssä tehdään vapaan pudotuksen aikana käännöksistä ja volteista koostuva sarja mahdollisimman nopeasti ja virheettömästi. Arvostelu tapahtuu maasta videoimalla.

Taito- ja tarkkuuskilpailuissa kisataan myös yleismestaruudesta, joka on näiden kahden lajin yhdistetty tulos.

Vapaapudotuslajit

muokkaa
  • Kuviohypyissä kilpaillaan 4-, 8- ja 16–henkisillä joukkueilla, joista ensimmäinen on yleisin. Joukkue tekee ennalta määrättyjä kuvioita vapaan pudotuksen aikana mahdollisimman nopeasti. Tuomarointi tapahtuu ilmavideolta.
Artistilajit
  • Freeflyingissa lennetään vapaassa pudotuksessa monissa erilaisissa asennoissa, esimerkiksi pää alaspäin tai istuallaan. Kilpailuissa kolme henkisestä joukkueesta kaksi tekevät erilaisia liikkeitä yhdessä ja kolmas kuvaa suorituksen videolle.
  • Freestylessa hyppääjä tekee erilaisia liikkeitä ja liikesarjoja vapaan pudotuksen aikana joukkueen toisen jäsenen kuvatessa suorituksen videolle. Tuomaroinnissa huomioidaan liikkeiden vaikeutta, taiteellisuutta ja kuvaajan ja suorittajan yhteistoimintaa.
Suomen ilmailuhistorian ensimmäisen laskuvarjohypyn maailmanmestaruuskultamitalin saavutti turkulainen HeKla-joukkue (Heini Elo, hyppääjä ja Klas Ramsay, kuvaaja) Gerassa, Saksassa elokuussa 2005 pidetyissä MM-kilpailuissa. Lajina oli naisten freestyle.
  • Skysurfing eli lautahyppääminen on lautailua vapaassa pudotuksessa. Hyppääjän jalkoihin kiinnitetty lumilautaa muistuttava lauta mahdollistaa esimerkiksi hyvin nopeiden pyörivien liikkeisen tekemisen. Skysurfing on kilpailulajina samankaltainen kuin freestyle.

Muut lajit

muokkaa
  • Kupumuodostelmahypyt (CF eli Canopy Formation -hypyt), jossa varjot avataan heti uloshypyn jälkeen ja erilaiset kuviot tehdään avonaisilla varjoilla ottamalla otteita varjoista ja punoksista. Kilpailulajeista yleisin on neljän hengen rotaatio, jossa joukkue tekee neljän hengen tornimuodostelman, jonka jälkeen ylimmäinen hyppääjä kiertää aina alimmaiseksi. Pisteet lasketaan tehdyistä kierroista työskentelyajan sisällä. Tuomarointi tapahtuu ilmavideolta.
  • Canopy Piloting eli swooppaus on varjon varassa tapahtuva laji, jossa hyppääjä lentää varjolla porteista läpi vaakaliitoa suurella nopeudella. Lajissa kilpaillaan pituudessa, tarkkuudessa ja nopeudessa.
  • Nopeushyppy (speed skydiving) Nopeushyppäämisen tarkoitus on saavuttaa mahdollisimman suuri putoamisnopeus vapaan pudotuksen aikana. Hyppy tapahtuu 4000m korkeudesta ja nopeus mitataan 2 700–1 700 metrin väliseltä matkalta. Nopeusennätys on Christian Labhartin Utissa 2010 hyppäämä 526,93 km/h
  • Liitopukuhyppääminen (wingsuit) on jaettu kahteen lajiin:
    • Acrobatic Flying -joukkue koostuu kolmesta hyppääjästä – kaksi hyppääjä tekee erilaisiä muodostelmia ja kolmas toimii kuvaajana. Joukkueella on uloshypyn jälkeen noin minuutin verran aikaa suorittaa sekä pakollisia (tuomarien määrittelemiä) että vapaavalintaisia (hyppääjien itse suunnittelmia) liikesarjoja. Kilpailut koostuvat 7 erästä – 4 pakollista ja 3 vapaavalintaista erää. Tuomarit antavat hyppääjille jokaisesta erästä pistemäärän kuvatun videon perusteella. Tuomarit ottavat huomioon tyylin, suunnitelman (vapaavalintaiset liikesarjat), otteiden määrän (pakollisissa liikesarjoissa) ja kuvauksen laadun.
    • Performance Flying -lajissa on kolme osalajia: pituus, nopeus ja aika. Jokaisessa lajissa tulokset mitataan 1000 metrin korkeusikkunan sisällä (kun hyppääjän etäisyys maasta on 3 000 ja 2 000 metrin välillä). Pituudessa tarkoitus on lentää mahdollisimman pitkälle suorassa linjassa. Parhaat tulokset ovat yli 5 kilometriä. Nopeudessa tarkoitus on liitää mahdollisimman nopeasti horisontaalisesti maahan nähden. Tässä osalajissa hyppääjän vaakanopeus voi ylittää 300 km/h. Aika-osalajissa hyppääjän on tarkoitus lentää mahdollisimman kauan. Parhaat hyppääjät kykenevät liitämään "ikkunassa" ollessaan yli 100 sekuntia. Lajin tulokset kerätään hypyllä hyppääjän mukana olevan GPS-tallentimen datasta.

Katso myös

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa