Fazerin lakritsi
Tämä artikkeli tai sen osa painottuu liikaa joihinkin aiheen osa-alueisiin. Artikkelia tulisi muuttaa tasapainoisemmaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: artikkelissa ei ole juurikaan asiaa itse lakritsista, vaan se keskittyy enemmän lakritsin pakkauskuviin, eikä edes nimenomaisesti Fazerin lakritsin |
Fazerin lakritsia on valmistettu vuodesta 1927, jolloin lakritsin tuotanto siirtyi Fazerille Hangon keksitehtaan oston yhteydessä. Fazerin tavaramerkiksi lakritsi tuli vuonna 1945.
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6f/Fazerin_lakritsirasia_1997.jpg/250px-Fazerin_lakritsirasia_1997.jpg)
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/95/Hangon_lakritsi.jpg/250px-Hangon_lakritsi.jpg)
![](http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f6/Fazerin_lakritsipatukka.jpg/250px-Fazerin_lakritsipatukka.jpg)
Lakritsikääreen tumma hahmo on ollut tuotteen tunnus jo Hangon keksitehtaalla, joka aloitti lakritsin valmistuksen vuonna 1921. Fazerin tavaramerkiksi Fazerin lakritsi tuli vuonna 1945.[1]
Laku-Pekka on ollut Fazerin lakritsin käärepaperin hahmon kansanomainen nimitys, vaikka Fazer ei ole tätä makeista tällä nimellä myynyt. Nimitys juontaa tämän makeisen pitkästä eurooppalaisesta historiasta.
Historiaa
muokkaa1920-luvun lopussa irtolakritsia myytiin purkeista, jonka kyljessä oli tumma tyttö. Toisen maailmansodan jälkeen lakritsia alettiin myydä kääreessä ja kuvaa muutettiin. Vuosien varrella hahmo on muuttunut entistä sukupuolettomammaksi. Yleisesti käytetty lakupekka-nimitys on ilmeisesti peräisin Chymoksen Laku Pekka -lakritsista, jonka sukupuoli on selvä.[2] Hahmon alkuperä on kuitenkin brittiläinen nukkepeikko golliwog, sillä tämä lakritsahahmo ei suinkaan ole alkujaan suomalainen.
Golliwogin karikatyyrimainen nukkehahmo sai brittiläisen muotonsa esikuvanaan yhdysvaltalainen mustanaamainen minstrel-nukke. Minstrel-esityksissä valkoiset maalasivat kasvonsa korostetun mustiksi korostaen silmien ja suun ympärystää (ks. Blackface). Lastenkirjallisuudessa Florence Kate Upton loi tämän tunnetun golliwog-satuhahmon 1800-luvun lopulla.[3]
Britanniassa musta golliwog-hahmo yhdistettiin markkinoinnissa mustaan makeiseen, lakritsaan. Britanniassa nämä ns. "lakupekat" poistettiin lakritsikääreiden kuvituksesta 1990-luvulla. Aniksella maustettu Black Jack -lakritsi ehti olla sielläkin markkinoilla 1920-luvulta asti[3]. Sama hahmo poistettiin myös marmeladipurkeista, ja se korvattiin Roald Dahlin satukirjojen hahmoilla.[4]
Suomessa lakritsin nimenä on myös ollut lähes suora käännös Black Jackista, sillä Hellas toi 1950-luvulla markkinoille lakritsan nimeltä Musta Pekka.[5] Britanniassa myydään yhä, nyt kuvitukseltaan täysin neutraalissa pussissa, Minstrels-suklaarakeita.
Kuvan vaihtaminen
muokkaaMakeisyhtiö Cloetta Fazer päätti talvella 2007 poistaa neekerinsuukon tavoin keskustelua herättäneen hahmon.[6] Rasistiset ryhmät olivat käyttäneet kyseistä tunnusta mustien vastaisissa t-paidoissaan.[7] Yhtiö katsoi myös, että uudistus oli tarpeellinen kansainvälistyvillä markkinoilla.[8] Cloetta Fazer neuvotteli lakritsikääreensä uudistamisesta Kuluttajaviraston ja vähemmistövaltuutetun kanssa.[9] Muun muassa brittiläinen eurokansanedustaja Claude Moraes on kritisoinut hahmoa loukkaavaksi.[2]
Suomessa myös Halva käyttää tyyliteltyä golliwog-hahmoa Salmiakkimatto- ja Lakritsimatto-makeisissaan sekä lakritsipurkissaan.[10]
Lähteet
muokkaa- ↑ Fazer (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Annukka Arjavirta: Sehän on tyttö! Helsingin Sanomien Kuukausiliite helmikuu 2007.
- ↑ a b Golly, Golly, Everywhere (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ "'Controversial' golly to be shelved" BBC News 23 August 2001
- ↑ Musta Pekka -lakritsi (1953)
- ↑ Iltalehti 15.1.2007: Lakupekka kuopattiin
- ↑ http://www.joensuu.fi/syreeni/vesapuuronen/arkirasi.htm[vanhentunut linkki]
- ↑ Cloetta Fazerin lehdistötiedote
- ↑ Kuluttajaviraston uutiskirje, Ihmisarvon kustannuksella ei voi laskea leikkiä 5.2.2007 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Oy Halva Ab (Arkistoitu – Internet Archive)