Lakkadiivienmeri

Lakkadiivienmeri (malajalamiksi ലക്ഷദ്വീപ് കടല്‍) on Intian valtameren alue Intian niemimaan, Sri Lankan ja Malediivien välissä.^[1]^[2]

Merialueen pinta-ala on 786 000 neliökilometriä, keskisyvyys 1 929 ja suurin syvyys 4 131 metriä. Meriveden lämpötila on talvella noin 25 °C, elokuussa 26–28 °C. Suolaisuus vaihtelee pohjois- ja keskiosan 35 ja eteläosan 35,5 promillen välillä.^[3]

Alueella on lukuisia koralliriuttoja. Intian vesialueilla kalastusta (kalat, ravut, langustit). Suurimmat satamat ovat Tuticorin (Thoothukudi), Mangalore (Intia) ja Colombo (Sri Lanka).^[3]

Merialueen rajat muokkaa

Kansainvälinen hydrografinen järjestö (IHO) määrittelee Lakkadiivienmeren rajat seuraavasti (1953):^[2]

Länsiraja: Intian länsirannan Sadashivgad Lt:sta (14°48′N, 74°07′E) Corah Divh:iin (13°42′N, 72°10′E ja edelleen (Intian) Lakkadiivien^[4] ja Malediivien saaristojen länsisivustaa Malediivien Addun atollin eteläisimpään pisteeseen.
Eteläraja: Sri Lankan Dondra Headin ja Addun atollin eteläisimmän pisteen välinen linja.
Itäraja: Sri Lankan ja Intian länsiranta.
Koillisraja: Aataminsilta Intian ja Sri Lankan välillä.

Lähteet muokkaa

↑ Hakulinen, Kerkko ja Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 107 Lakkadiivienmeri. Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet. Taulukko 1 Eksonyymit. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus (Kotus), 2013. ISBN 978-952-5446-80-7. (suomeksi)
↑ ^a ^b Limits of Oceans and Seas (pdf) (Lakkadiivienmeren rajat on määritelty teoksen sivulla 21) 1953 (3. painos). International Hydrografic Organization, iho-ohi.net. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 16.7.2015. (englanniksi)
↑ ^a ^b Lakkadivskoje more (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2006) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 16.7.2015. (venäjäksi)
↑ Hakulinen, Kerkko: Paikannimet. s. 299 Lakkadiivit. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-27676-6.

Aiheesta muualla muokkaa

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lakkadiivienmeri Wikimedia Commonsissa

[Kotus2013-1] Hakulinen, Kerkko ja Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 107 Lakkadiivienmeri. Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet. Taulukko 1 Eksonyymit. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus (Kotus), 2013. ISBN 978-952-5446-80-7. (suomeksi)

[IHO-2] Limits of Oceans and Seas (pdf) (Lakkadiivienmeren rajat on määritelty teoksen sivulla 21) 1953 (3. painos). International Hydrografic Organization, iho-ohi.net. Arkistoitu 8.10.2011. Viitattu 16.7.2015. (englanniksi)

[GeoEntsy-3] Lakkadivskoje more (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2006) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 16.7.2015. (venäjäksi)

[hakulinen-4] Hakulinen, Kerkko: Paikannimet. s. 299 Lakkadiivit. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-27676-6.

[1]

[2]

[3]

[4]