Lakisin kirjeet
Lakisin kirjeet ovat joukko Lakisin rautakautisesta kaupungista muinaisesta Juudan kuningaskunnasta nykyisestä Israelista löydettyjä ostrakoneille tehtyjä heprealaisia tekstejä. Tekstit ovat kirjeenvaihtoa Lakisin kaupungin komentajan Jausin ja toisen Juudan hallussa olleen linnoituksen komentajan Hosajan väillä babylonialaissodan aikana vuosina 588–586 eaa.
Kirjeet löydettiin 1930-luvulla Tell el-Duwērin rauniokummun kaivauksissa. Nykyisin kirjeitä on Lontoossa British Museumilla, Lontoon arkeologisella instituutilla, sekä Rockefeller Museumilla Jerusalemissa
Lakis muokkaa
Lakisin kirjeet ovat yksi tärkeimmistä heprealaisista tekstilöydöistä rautakaudelta. Lakis oli Jerusalemin jälkeen Juudan kuningaskunnan merkittävin ja suurin kaupunki. Lakisin rauniokumpu eli Tell el-Duwēr sijaitsee rannikkotasangon ja Juudan vuoriston välisellä niin sanotulla Sefelan alueella noin 30 km Välimeren rannikosta itään. Ennen Jerusalemin laajentumista 700-luvun loppupuolella eaa. Lakis saattoi olla jopa vauraampi ja suurempi kuin Jerusalem. Lakisin merkityksestä kertoo, että sen valloitus vuonna 701 eaa. on kuvattu yksityiskohtaisesti assyrialaisessa reliefissä eli kohokuvassa, joka löydettiin Niniven palatsista. Assyrialaisten näkökulmasta käsin Lakisin valloitus oli merkittävä tapahtuma. Valloituksestaan huolimatta Lakis kuitenkin palautui osaksi Juudan kuningaskuntaa 600-luvun aikana eaa. Tämän puolesta puhuvat muun muassa Lakisin kirjeet, jotka ajoitetaan Juudan kuningaskunnan loppuhetkiin.[1]
Kirjeet muokkaa
Lakisin kirjeet sisältävät Lakisin kaupungin komentajan Jausin ja toisen Juudan hallussa olleen linnoituksen komentajan Hosajan (tai Hosajahun) välistä kirjeenvaihtoa babylonialaissodan ajalta. Juuda oli kapinoinut Babyloniaa vastaan, jonka seurauksena Babylonia hyökkäsi Juudaan palauttaakseen sen valtansa alle (ks. 2. Kun. 25:1–21). Vain Hosajan Jausille lähettämiä kirjeitä on säilynyt. Hosajan hallitsema linnoitus sijaitsi lähellä Lakisia ja Asekaa, koska kirjeen nro 4 mukaan sieltä voitiin nähdä sekä Lakisin että Asekan valomerkit. Useat tutkijat ovat esittäneet, että kyseessä on Maresa, mistä näkisi hyvin sekä 6 km päässä sijainneen Lakisin että 12 km päässä sijainneen Asekan valomerkit. Kirjeenvaihto voidaan ajoittaa Juudan viimeisille vuosille 588–586 eaa., eli ajalle jolloin Babylonian armeija hyökkäsi maahan. Kirje nro 4 antaa ymmärtää, että Asekan kaupunki oli juuri valloitettu, koska sen valomerkkiä ei enää näkynyt. Lakisin kirjeenvaihto tarjoaa siten ainutlaatuisen aikalaislähteen Juudan viimeisien vuosien tapahtumiin ennen Jerusalemin valloitusta. Kirjeiden lähettämisjärjestys ei ole tiedossa, vaan numerot perustuvat arkistointijärjestykseen. On todennäköistä, että vain pieni osa kirjeenvaihdosta on säilynyt.[1]
Kirjeet löydettiin Tell el-Duwērin rauniokummun arkeologisissa kaivauksissa 1930-luvulla. Suurin osa teksteistä löytyi kaupunginportin yhteydessä olevan rakennuksen huoneesta. Kaupunginportilla onkin usein sijainnut sotilaiden käytössä olleita rakennuksia, koska kaupunginportti oli kaupungin puolustuksen kannalta keskeinen. Kaupungin komentajan toimisto, jossa kirjeitä pidettiin, on ilmeisesti sijainnut portilla.[1]
Lakisin kirjeitä säilytetään nykyisin Lontoossa British Museumilla ja Lontoon arkeologisella instituutilla, sekä Rockefeller Museumilla Jerusalemissa.[1]
Kirjeiden teksti muokkaa
Lakisin kirjeet on kirjoitettu musteella ostrakoneille eli rikkoutuneille ruukunpalasille. Niistä suurin osa on yksipuolisia, mutta joidenkin teksti jatkuu myös kääntöpuolelle. Kirjeiden ohella Lakisista on löydetty hallinnollisia dokumentteja, kuten nimilistoja sekä ruukkuihin tehtyjä merkintöjä elintarvikkeista. Tässä käännetään vain merkittävimmät kirjeet Jausin ja Hosajan sotakirjeenvaihdosta. Kääntämättä jätetään huonosti säilyneitä sekä hallinnollisia kirjeitä, joiden sisältö koostuu pääasiassa nimistä tai maksuista.[1]
Lakisin kirje nro 2 muokkaa
Kirje on ilmeisesti kokonaan säilynyt, koska viimeisen rivin jälkeen on nähtävillä tyhjää tilaa, joka on jäänyt käyttämättä. Tästä huolimatta kahden viimeisen rivin sisältö on epäselvä. Se mahdollisesti liittyy Jausin ja Hosajan väliseen aikaisempaan kirjeenvaihtoon tai muihin molemien tuntemiin tapahtumiin, mutta lauseet ovat lyhyitä ja monitulkintaisia. Kirje saattaa olla osa sota-ajan päivittäistä kirjeenvaihtoa, jota on käyty, vaikka varsinaista uutta sanottavaa ei olisikaan. Suurin osa kirjeestä koostuu kohteliaisuuksista eikä se sisällä varsinaista sanomaa. Kirjeellä on mahdollisesti vain haluttu viestittää, että kaikki on toistaiseksi kunnossa ja että mitään uutta mainittavaa sotatilanteesta ei ole. Vaihtohtoisesti kirjeen päättävä lause ”Sano mitä et tiedä!” liittyy johonkin ongelmaan, jonka vuoksi Hosaja pyytää Jausia kysymään, mikä on jää nyt epäselväksi.[1]
»
Herralleni Jausille, antakoon Jahve herrani kuulla rauhallisia uutisia jo tänään ja joka päivä. Eikö palvelijasi ole vain (kuin viheliäinen) koira, ja silti sinä muistat häntä? Asettakoon Jahve sinut etusijalle! Sano (kysy?) mitä et tiedä!
»
”Herralleni” viittaa Jausiin. Rauhallisia voidaan kääntää myös ”rauhan”, ”hyviä”. Vrt. Lakisin kirje nro 3. Kirjoittaja Hosaja viittaa usein itseensä Jausin palvelijana. Tämä ei välttämättä kerro alempiarvoisesta asemasta, vaan se on kohteliaisuusmuoto. Koko kirjeenvaihdon perusteella on kuitenkin syytä olettaa, että Jaus oli korkea-arvoisempi komentaja kuin Hosaja. ”Koira” on ilmeisesti tyypillinen tapa ilmaista nöyryyttä (vrt Lakisin teksti nro 5 ja 6). Etusijalle on kirjaimellisesti ”tehdä esikoiseksi”. Joidenkin tutkijoiden mukaan kyseessä on kirjoitusvirhe. Viimeinen lause on ”sano mitä et tiedä” tai ”kysy mitä et tiedä!” tai ”sano minulle mitä et tiedä (niin kerron)”. Lauseen merkitys on epäselvä.[1]
Lakisin kirje nro 3 muokkaa
Tyypillisten kohteliaisuuksien lisäksi kirjeessä on kolme erillistä asiaa. Hosaja on loukkaantunut siitä, että Jaus on aikaisemmassa kirjeessä epäillyt hänen lukutaitoansa. Kirje paljastaa siten, että vain osa komentajista osasi lukea. Samalla se kuitenkin myös kertoo, ettei yläluokan tai korkea-arvoisten sotilaiden lukutaito ollut harvinaista Juudan valtakunnan loppuvaiheessa.[1]
Kirjeen toinen asia liittyy Juudan sotapäällikön Konajan matkaan Egyptiin. Vaikka kirje ei ole asiasta täysin yksiselitteinen, armeijan komentajan matka Egyptiin oli ehkä yritys saada apua Egyptiltä sodassa Babyloniaa vastaan. Kirje ei paljasta miten yrityksessä kävi.[1]
Lopuksi kirjeessä viitataan toiseen kirjeeseen, joka sisältää nimeämättömän profeetan varoituksen. Kyseessä on ilmeisesti hovissa toiminut tunnettu profeetta, jonka vastaanottaja on ilman muuta tiennyt nimeäkin mainitsematta. Profeetan kirje ei ole säilynyt, vaikka se on ilmeisesti lähetetty säilyneen kirjeen mukana.[1]
»
Palvelijasi Hosaja lähettää herralleni Jausille viestin Antakoon Jahve herrani kuulla rauhallisia ja hyviä uutisia. Avaa palvelijasi silmät (ymmärtämään) kirjettä, jonka lähetit palvelijallesi eilen illalla.
Palvelijasi sydäntä on painanut aina siitä lähtien kun lähetit palvelijallesi (kirjeen missä) herrani sanoi: ”Et osaa lukea kirjeitä!”. Niin totta kuin Jahve elää, onko kenenkään koskaan tarvinnut lukea minulle kirjettä? Sillä luettuani jokaisen kirjeen, joka minulle saapuu, voin toistaa myöhemmin yksityiskohtaisesti.
Palvelijallesi on kerrottu, että armeijan komentaja Konaja Elnatanin poika on mennyt Egyptiin.
Kääntöpuoli:
ja että hän lähetti komentaja Hodavajan, Ahijahun pojan, miehineen noutamaan sieltä.Tobijan kuninkaan palvelijan varoituskirjeen, jonka Sallum, Jaddun poika, sai profeetalta, palve[li]jasi lähettää (tässä) herralleni.
»
Kohdassa ”voin toistaa myöhemmin yksityiskohtaisesti” teksti on kohdin huonosti säilynyt ja epäselvä. Kohdassa ”noutamaan sieltä” teksti on selvä eikä näyttäisi katkeavan, mutta lause näyttää jäävän kesken, sillä tekstistä ei ilmene mitä tai ketä on lähdetty noutamaan. ”Varoituskirjettä” on kirjaimellisesti ”kirjettä jossa sanotaan ’Varo!’”. Sanassa ”palve[li]jasi” puuttuu kirjain mutta kyseessä lienee kirjoitusvirhe.[1]
Lakisin kirje nro 4 muokkaa
Kirje nro 4 mainitsee Asekan ja sen puuttuvan valomerkin. Asekan kaupunki oli ilmeisesti juuri valloitettu, ja siten Hosajan linnake oli jäänyt vain Lakisin valomerkkien varaan. Muut kirjeessä mainitut asiat jäävät osin epäselviksi. Jaus on käskenyt Hosajaa kirjoittamaan jotain tauluun (tai papyrusrullan palstalle, kanteen tai oveen), mutta ilman edeltävää kirjeenvaihtoa on vaikeaa sanoa, mistä on kyse. Bet Harapid on mahdollisesti lähistöllä oleva vartiopaikka tai kylä, jonka Jaus on käskenyt Hosajan tarkistaa tai tyhjentää. Samakjahun asia jää myös epäselväksi. Kirjeessä mainittujen käskyjen perusteella voi päätellä, että Hosaja on ollut hierarkiassa Jausin alapuolella.[1]
»
Antakoon Jah[ve herra]ni kuulla hyviä uutisia tänään. Palvelijasi on tehnyt kaiken mitä herrani on käskenyt tehdä. Kirjoitin tauluun kaiken mitä käsk[i]t. Mitä tulee siihen, mitä herrani käski Bet Harapidista, siellä ei ole ketään. Mitä tulee Samakjahun asiaan, niin Samajahu otti hänet ja vei hänet kaupunkiin. Mitä tulee palvelijaasi, en 8 lähetä hän[tä enää sinne,]
Kääntöpuoli:
vaan aamun koitteessa […] Tiedä, että tarkkailemme Lakisin valomerkkejä, kaiken sen mukaan mitä herrani on merkeistä ohjeistanut, sillä emme näe Asekaa (enää).»
Sana ”tauluun” voi viitata myös oveen, (papyrusrullan) palstaan tai kanteen. Esimerkiksi Jer. 36:23 käyttää sanaa dlt viitatessa papyrus käärön palstaan. Kyseessä voi myös olla joku julkisen rakennuksen yhteyteen (esim. oveen) kirjoitettu tärkeä sanoma. Kohdassa ”Mitä tulee palvelijaasi, en lähetä” ei ole selvää kehen tässä viitataan, koska tekstin kirjoittaja Hosaja saattaa vaihtaa 1. ja 3. persoonan välillä jopa keskellä lausetta. Ei ole varmaa onko ”palvelijasi” viittaus itse Hosajaan, kuten aikaisemmin kirjeessä, vai onko kyseessä joku toinen palvelija, jota Hosaja ei lähetä enää kaupunkiin. Tässä voi daan myös viitata Samakjahuun tai Samajahuun. Sana ”valomerkkejä” on kirjaimellisesti ”tulimerkkejä”. ”Asekaa” viittaa Asekan tulimerkkeihin.[1]
Lakisin kirje nro 5 muokkaa
Kirjeessä ilmeisesti viitataan tärkeisiin kiertokirjeisiin, jotka Jaus oli lähettänyt Hosajalle ja jotka Hosaja palautti Jausille. Kyseessä saattaa olla kuninkaalta tulleita tilanneraportteja tai ohjekirjeitä kuningaskunnan varuskunnille ja linnoituksille. Tätä tukee Lakisin kirje nro 6, jossa mainitaan kuninkaan ja ylhäisten kirjeitä. Kiertokirjeet eivät ole säilyneet muun kirjeenvaihdon mukana, vaan ne on mahdollisesti lähetetty eteenpäin seuraavaan kaupunkiin tai linnakkeeseen.[1]
Kirjeen viimeinen lause voidaan ymmärtää monella tavalla. Joidenkin tutkijoiden mukaan tekstissä viitataan Tobian tuloon Hosajan luokse. Koska edellinen lause kuitenkin viittaa elonkorjuuseen, olisi luontevaa ajatella, että myös tässä puhutaan maanviljelykseen liittyvästä asiasta. Kuninkaan siemenet voisi viitata niihin elonkorjuusta saataviin siemeniin, jotka on tarkoitettu verona kuninkaalle.[1]
»
Jahve antakoon [herra]ni kuulla [rauhal]lisia ja hyviä uutisia [tänää]n Eikö palvelijasi ole vain (kuin viheliäinen) koira, ja silti [lä]hetät palvelijallesi tämänkaltaisia ki[rjeitä]. [Ja nyt] palvelijasi palauttaa kirjeet herralleni. Antakoon Jahve sinun tänään nähdä suotuisa elonkorjuu. Tuoko Tobia minulle kuninkaan siemenet?
»
Kohdan ”Tuoko Tobia minulle kuninkaan siemenet” vaihtoehtoinen käännös on ”Tuleeko Tobia, joka on kuninkaallista sukua, minun luokseni”. Koska edellä kuitenkin puhutaan elonkorjuusta, valittu käännös on todennäköisempi.[1]
Lakisin kirje nro 6 muokkaa
Samoin kuin Lakisin kirjeessä nro 5, tässä viitataan kuninkaan ja ylhäisten virkamiesten kiertokirjeisiin. Kirjeen nro 6 perusteella ne ovat sisältäneet tilanneselostuksen sodasta Babyloniaa vastaan. Kirje on osin huonosti säilynyt, ja useita sanoja on vaikea tunnistaa. Tämän vuoksi käännös on paikoin hyvin tulkinnanvarainen. Säilyneiden osien perusteella voi kuitenkin päätellä, että kuninkaalta tullut tilannearvio sodasta oli synkkä.[1]
»
Herralleni Jausille. Antakoon Jahve herrani nähdä rauha näinä(kin) aikoina. Eikö palvelijasi ole vain (kuin viheliäinen) koira, ja silti herrani lähettää […] kuninkaan [kirje]en […] ja ylhäisten kirjeitä, joissa [luke]e ”lue”. Mutta [kirjeiden] viesti ei ole hyvä. (Ne) saavat sinun kätesi heikoiksi ja niiden ih[misten] kädet [vapi]semaan, jotka siitä kuule[vat …] Herrani, etkö kirjoita [hei]lle (kirjettä) ja ky[sy: ”Miks]i teette näin?” Ja [… Jeru]salem […] kuninkaalle […] […] Niin totta kuin Jahve sinun jumalasi elää, sii[tä läh]tien kun palvelijasi luki kirjeet, pal[velijasi] ei ole voinut olla [rauhassa.]
»
Sana ”kuulevat” viittaa varsinaisesti tietämiseen, mutta suomen kielen kannalta on luontevampaa kääntää ”kuulevat”.[1]
Lakisin kirje nro 8 muokkaa
Kirje on huonosti säilynyt ja monelta osin epävarma. Siinä on kuitenkin mielenkiintoinen viittaus Moabin kuninkaaseen. Kirjeen perusteella myös Moab oli osallisena babylonialaissodassa. Aksib on myös Heprealaisesta Raamatusta tunnettu kaupunki Lakisin lähellä (Joos. 15:44). Sota käytiin ilmeisesti juuri sillä alueella tai itse Aksibin kaupungista.[1]
»
Antakoon Ja[hve] herra[ni] kuulla hyviä u[ut]isia tänään ja joka päivä. Katso Kemosh Moabin [ku]ningas […] […] … Jahve […] … [her]rani
Kääntöpuoli:
[…] Aksib. Ki[iruhta]koon herrani sinne.»
Lakisin kirje nro 9 muokkaa
Kirjeessä Hosaja pyytää elintarvikkeita. Määrä on kuitenkin niin vähäinen, että se tuskin viittaa varuskunnan huoltoon vaan oli pikemminkin tarkoitettu Hosajan omaan käyttöön. Selemja oli ilmeisesti kuriiri, joka välitti Jausin ja Hosajan kirjeenvaihtoa.[1]
»
Jahve antakoon herrani kuulla rauhallisia uu[tisia] ja [hyviä] uutisia. Anna 10 leipää ja 4 2 (ruukkua) [viin]iä. Lähetä 5 palvelija[lle]si sana
Kääntöpuoli:
Selemjan mukana, mitä meidän tulee tehdä huomenna.»