Laatujärjestelmä

Laatujärjestelmä on käsite, jota käytettiin erityisesti 1980-90-luvuilla kuvaamaan organisaatioiden laatutoiminnan kokonaisuutta.

Laatujärjestelmä oli esillä ensimmäisissä vuoden 1987 ISO 9000 -standardeissa, mutta 1990-luvun lopulla se poistettiin. Perusteena oli, että se oli johtanut siihen, että organisaatioissa rakennettiin muusta toiminnasta erillisiä laatujärjestelmiä, joista vastasivat erityiset laatuasiantuntijat. Nykyisin kyseisissä standardeissa tuodaan esille, että laadunhallinta (engl. quality management) on laadukasta organisaation johtamista, eikä sitä voi toteuttaa organisaation johtamisjärjestelmästä erillisenä. Näin ollen entinen laatujärjestelmä on muuttunut laadukkaaksi johtamisjärjestelmäksi.^lähde?

Laadunhallinta toteutuu prosessien hallinnan kautta. Laadun kehittämistä varten on ensin selvitettävä tuotteiden ja organisaation nykytila. Sitä varten laatua arvioidaan ja mitataan, ja prosesseja kartoitetaan. Laadunhallinta lähtee toiminnan päämääristä, eri sidosryhmien tarpeista ja odotuksista. Eri sidosryhmillä on yleensä erilaiset tai jopa ristiriitaiset tarpeet ja odotukset. Kehitettäessä organisaation toimintoja ja prosesseja pyritään myös oppimaan toisilta organisaatioilta (benchmarking).^lähde?

Usein laatujärjestelmiä on sertifioitu laadunvarmistuksen vuoksi. Huolimatta siitä, että joissakin yhteyksissä erilaisten kolmannen osapuolen suorittamien sertifiointien uskottavuutta on epäilty, on sertifiointien globaalilla tasolle sertifioitujen yritysten lukumäärä kasvanut jatkuvasti. Sertifioinnin kyseenalaistaminen on johtunut osin siitä, että sertifiointitoiminta on koettu enemmän kaupalliseksi ja siitä, että laatujärjestelmiä ei pitäisi erottaa organisaatioiden johtamisjärjestelmästä. Nykyisin laadunhallinta integroidaan organisaation johtamisjärjestelmään. Sertifioidut yritykset kokevat saavansa sertifioinnista lisäarvoa toiminnan kehittämiseen. Sama koskee myös monia muita organisaatioiden johtamisen erityisalueita, kuten esimerkiksi ympäristönsuojelua, työterveyttä ja turvallisuutta.^lähde?

Uusia sertifioinnin kohteita ovat energiatehokkuusjärjestelmät, tietoturvallisuusjärjestelmät jne.^lähde?

Laatujärjestelmien sertifiointi ja auditointi

Standardointijärjestö ISO on kehittänyt muun muassa ISO 9000, ISO 14000 -standardisarjat. Organisaatiot voivat näiden standardien mukaisesti suunnitella toimintaansa ja prosessejaan. Organisaatiolle voidaan myöntää ISO laatujärjestelmäsertifikaatti ulkopuolisen tahon, sertifioijan, tekemän auditoinnin perusteella. Tällöin sertifioija varmistaa, että organisaation laadunhallinta vastaa standardivaatimuksia ja että käytännössä toimitaan niiden mukaisesti. Todistuksen perusteella organisaatio voi kertoa viestinnässään olevansa esimerkiksi ISO 9001 -sertifioitu. ISO 9001 standardin perusrakenteeseen kuuluu johdon vastuu, resurssien hallinta, prosessien hallinta ja mittaaminen, analysointi ja parantaminen (auditointi, prosessien valvonta, jatkuva parantaminen). Kolmannen osapuolen sertifikaattien lisäksi voi olla myös toisen osapuolen (asiakkaan antamia) tai ensimmäisen osapuolen (organisaation itsensä antamia) sertifikaatteja. Sertifioinnin merkitys on lisääntynyt uudistuneiden standardien ja sidosryhmien odotusten kautta. Organisaation on sitoutuminen laatuun, ympäristönsuojeluun, työturvallisuuteen jne on helpointa osoittaa puolueettoman ulkopuolisen arvioinnin kautta. Lisäksi auditoinnissa tuodaan esiin riskejä ja kehityskohteita joiden avulla organisaatio voi tehostaa ja parantaa toimintaansa. Sertifiointi toteutetaan normaalisti kahdessa vaiheessa johon kuuluu alustava jäynti, jonka aikana varmistetaan organisaation sertifiointivalmius ja varsinaisessa sertifiointiarvioinnissa, jossa arvioidaan organisaation kyky täyttää standardivaatimukset.

Laadunhallinnan käytännön vaikutuksista

Laadunhallinnan avulla organisaatio voi pitää toimintansa ja tuotantonsa laadun hallittavissa. Siten saadaan selkeyttä johtamiseen, prosesseihin, toimintoihin, ja jatkuvaan parantamiseen. Organisaatiossa tavoitteet laadun suhteen perustuvat organisaation liiketoiminnan tarpeisiin ja odotuksiin. Laadunhallinnan eri osa-alueilla kuten auditoinneilla, laatupalkintokriteereillä ja prosessien hallinnalla saadaan aikaan, että organisaation tavoitteet saavutetaan.

Laadun tuottaminen on aina kannattavaa ja halvempaa kuin huonon laadun tuottaminen, koska laatua tuottavat prosessit ovat tehokkaampia: pienempi hävikki, vähemmän korjauksia, pienempi työntekijöiden vaihtuvuus parantuneen työtyytyväisyyden ansiosta - ja vähemmän aikaa tarvitaan käsittelemään asiakasvalituksia. Siten hyvä laadunhallinta parantaa kannattavuutta.

Laadunhallinnan standardit tuovat esille ohjeita ja malleja sekä asettavat yleisiä vaatimuksia yrityksissä tuotannon suorituskyvyn mittauksiin käytettyjen mittauslaitteiden kalibroinnin suhteen. Laatuajattelu alkaa organisaation johdosta ja ulottuu organisaation kaikkiin toimintoihin. Tyytyväiset työntekijät, asiakkaat ja muut sidosryhmät ovat yhtä tärkeä osa organisaation laadunhallintaa kuin tuotannon toleranssit.

Uusien 2015 standardiversioiden lähestyminen on laajennettu kattamaan organisaation kyvykkyyttä saavuttaa organisaation tavoitteet. Johtamisjärjestelmälle määritetään halutut tulokset. Tämä edellyttää sitä, että organisaatio tunnistaa toimintaympäristönsä, sekä siihen liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Riskien hallintaan luodaan menettelyt ja mahdollisuudet pyritään hyödyntämään mahdollisimman hyvin ja näin ohjataan organisaation toimintaa haluttuun strategiseen suuntaan. ISO 9001 tavoitteena onkin tukea organisaatiota luomaan johtamisjärjestelmä, jonka avulla toteutetaan kestävää ja menestyksekästä liiketoimintaa.

Katso myös

Aiheesta muualla

ISO Technical Committee 176 (Arkistoitu – Internet Archive)