LAC (Limit of Acceptable Change) -menetelmä eli suomeksi "hyväksyttävän muutoksen rajat" on menetelmä, jolla mitataan esimerkiksi virkistyskäytön tai luontomatkailun aiheuttamia vaikutuksia yksittäisen alueen ekologisen, taloudellisen ja sosiaaliskulttuurisen kestävyyden tilaan.

Seurannan tarkoituksena on edistää kestävyyden moniulotteista toteutumista sekä havaita mahdolliset epäkohdat ja reagoida niihin. Seuranta pohjautuu kestävän käytön periaatteisiin ja niitä selittäviin tavoitetiloihin.

Periaatteiden toteutumisen seurantaa varten määritellään aluekohteisesti jokaiselle periaatteelle relevantit indikaattorit. Tämän jälkeen valituille indikaattoreille määritellään seurantatietojen avulla nykytila, josta edelleen johdetaan tavoitetila ja -vuosi.

Lisäksi määritellään indikaattorikohtaiset hyväksyttävän muutoksen rajat (minimi ja maksimi), jotka auttavat kiinnittämään huomiota alueen tilaa mahdollisesti uhkaavaan kehitykseen. Seurantaa tehdään määrävälein esimerkiksi vuosittain, jolloin samalla arvioidaan kestävyyden toteutuminen.

Mikäli seurannassa todetaan jonkin indikaattorin osalta hälyttäviä merkkejä, ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin, jotta varmistetaan kehityksen toivottu suunta ja tavoitteiden toteutuminen.[1]

Lähteet muokkaa

  1. Menetelmäkuvaus Metsähallitus. Viitattu 16.2.2021.