L’atleta fantasma
L’atleta fantasma (”Aaveatleetti”) on vuonna 1919 valmistunut italialainen mykkäelokuva. Raimondo Scottin ohjaaman seikkailuelokuvan pääosia esittävät Mario Guaita-Ausonia ja Elsa Zara.
| L’atleta fantasma | |
|---|---|
 Elokuvan mainosjuliste. |
|
| Ohjaaja | Raimondo Scotti |
| Käsikirjoittaja | Renée De Liot |
| Tuottaja | Alfonso De Giglio |
| Pääosat | Mario Guaita-Ausonia, Elsa Zara |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Italia |
| Tuotantoyhtiö | De Giglio Film |
| Ensi-ilta | 1919 |
| Kesto | 85 min. |
| Alkuperäiskieli | mykkäelokuva |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| DBCult | |
Juoni muokkaa
Harry Audersen kosiskelee rikkaan Ladimoorin tytärtä Jennyä, mutta tämä on kiinnostuneempi salaperäisen aaveatleetin urotöistä. Jennyn isä päättää ostaa tyttärelleen kultaisen rintakorun, jonka kaksi antiikkikauppiasta yrittää varastaa. Aaveatleetin väliintulo estää roistojen suunnitelmat, mutta nämä kaappaavat Jennyn ja houkuttelevat ansaan myös naamioidun sankarin. Jenny onnistuu vapauttamaan aaveatleetin ja tunnistaa tämän ujoksi kosijakseen.[1][2][3]
Näyttelijät muokkaa
| Mario Guaita-Ausonia | … | Harry Audresen / aaveatleetti |
| Elsa Zara | … | Jenny Ladimoor |
| Gaetano Rossi | … | |
| Dino Bonaiuti | … | [1] |
Tuotanto ja kritiikki muokkaa
Torinolaisen De Giglio Filmin tuottama L’atleta fantasma on ainoa säilynyt esimerkki voimamiesrooleihin erikoistuneen Mario Guaita-Ausonian ja hänen käsikirjoittajavaimonsa Renée De Liotin noin viidestätoista mykkäelokuvasta. Se kuuluu Macisten innoittamien voimamieselokuvien sarjaan, mutta sen naamioitu sankari on esikuvaansa hienostuneempi ja muistuttaa Arsène Lupinin kaltaisia ranskalaisen populaarikulttuurin hahmoja. Naispääosan aktiivinen rooli tuo mieleen amerikkalaisten seikkailusarjojen lannistumattomat sankarittaret.[2]
Aikalaiskritiikki kiitti elokuvaa vauhdikkaaksi, jännittäväksi ja hauskaksi. Sen ansioiksi mainittiin myös viehättävä rakkaustarina sekä vartaloltaan esteettisen Guaita-Ausonian tyylikäs näyttelijäsuoritus.[1] Aaveatleetin seikkailut jatkuivat vuonna 1921 valmistuneessa La mascotte di Spartassa[4].
Elokuvan ranskankielinen kopio on säilynyt Italian kansallisessa elokuvamuseossa Torinossa[5]. Siitä on laadittu myös musiikilla ja englanninkielisellä käännöksellä varustettu versio[6].
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Enciclopedia del cinema in Piemonte torinocittadelcinema.it. Viitattu 17.3.2015. (italiaksi)
- ↑ a b Non solo dive: pioniere del cinema italiano academia.edu. Viitattu 17.3.2015. (italiaksi)
- ↑ NitrateVille nitrateville.com. Viitattu 17.3.2015. (englanniksi)
- ↑ La Rivista Cinematografica, 22.10.1921. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.3.2015. (italiaksi)
- ↑ Vimeo vimeo.com. Viitattu 17.3.2015. (englanniksi)
- ↑ Internet Archive archive.org. Viitattu 17.3.2015. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- L’atleta fantasma Internet Movie Databasessa (englanniksi)