Lāsma Kauniste
Lāsma Kauniste (ven. Ласма Хермановна Каунисте, syntyjään Avotiņa ven. Авотиня; s. 19. huhtikuuta 1942, Riika) oli Neuvostoliittoa edustanut latvialainen pikaluistelija. Hän voitti yleisluistelussa yhden maailmanmestaruuden ja yhden maailmanmestaruushopean 1960-luvun lopulla.[1].
| Lāsma Kauniste | |
|---|---|
 Lāsma Kauniste vuoden 1968 Grenoblen talviolympialaisten 1 000 metrillä. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 19. huhtikuuta 1942 Riika |
| Kansalaisuus | Neuvostoliitto, Latvia |
| Uran tiedot | |
| Pituus | 167 cm |
| Laji | pikaluistelu |
| Seura | Lokomotiv Riika |
| Kilpauran kesto | 1955-1975 |
| Valmentaja | Alfons Bērziņš, Arvīdas Leinertin ja Jevgeni Krasilnikov |
| Saavutukset | |
| Voitot | yleisluistelun MM-kulta ja MM-hopea |
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Neuvostoliitto
| |||
| Naisten pikaluistelu | |||
| Yleisluistelun MM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Grenoble 1969 | yhteispisteet | |
 Hopeaa |
Deventer 1967 | yhteispisteet | |
Urheilu-uran alkuvuodet
muokkaaLāsma Avotiņa aloitti pikaluistelun entisen latvialaissuuruuden Alfons Bērziņšin opastuksella vuonna 1955. Avotiņa saavutti juniorien maailmanennätyksen 1000 metrillä helmikuussa 1959 16-vuotiaana Alma-Atan Medeon radalla. Ensimmäisen kerran hän osallistui Neuvostoliiton mestaruuskisoihin vuonna 1960. Lāsma Avotiņa avioitui virolaisen pikaluistelija Toivo Kaunisten kanssa vuonna 1962, ja he asettuivat asumaan Riikaan. Sen jälkeen hän esiintyi kilpailuareenoilla nimellä Lāsma Kauniste.[1] [2]
Neuvostoliiton pikaluistelumaajoukkueeseen
muokkaa
Vuonna 1963 hän sijoittui Neuvostoliiton mestaruuskisoissa jo neljänneksi Inga Voroninan, Valentina Steninan ja Lidija Skoblikovan jäljessä, jotka olivat saavuttaneet kansainvälistä menestystä. Neuvostoliiton maajoukkueeseen hän nousi vuonna 1966, jolloin hän osallistui MM-kisoihin. Hän sijoittui tällöin 7:ksi. Vuoden 1967 Neuvostoliiton mestaruuskisoissa hän oli yhteispisteissä 3. ja oli mukana Deventerin MM-kisoissa, joissa vuodesta 1952 alkanut Neuvostoliiton mestaruusketju katkesi hollantilaisen Stien Baas-Kaiserin voittaessa. Kauniste oli paras neuvostoliittolainen sijoittuen 2:ksi.[1]
Olympiavuonna 1968 kansainväliset kisat alkoivat Helsingin MM-kisoilla, joissa hän oli yhteispisteissä 4. Sitä seuranneissa Grenoblen talviolympialaisissa Kaunisten paras sijoitus oli 1 500 metrin 5. sija. Muut sijoitukset olympialaisissa oli 1 000 metrin 11. ja 3 000 metrin 12. sija.[3]
Launisten ura jatkui kansainvälisellä huipulla vielä 1970-luvun alkuun. Hän saavutti Neuvostoliiton mestaruuskisojen yhteispisteiden hopeaa vuosina 1968 ja 1970 eli kaksi kertaa; mestaruutta hän ei saavuttanut. Vuodesta 1969 tuli Kaunisten uran huippuvuosi, sillä hän otti MM-kisoissa yhteispisteiden MM-kultaa Grenoblen olympiaradalla Hollannin Stien Kaiserin ja Ans Schutin saadessa hopeaa ja pronssia. Hänet äänestettiin Neuvosto-Latviassa silloin vuoden 1969 urheilijaksi. Seuraavana vuonna sijoitus oli 5. Sen jälkeen ura jatkui vielä vaihtelevalla menestyksellä 1970-luvun puoliväliin. Vuosina 1973 ja 1974 hän teki vielä kuitenkin omat ennätyksensä Medeon öljyjäällä Alma-Atassa.[1]
Ennätykset
muokkaa| Matka | Aika | Paikka | Vuosi |
|---|---|---|---|
| 500 m | 44,45 | Alma-Ata, Medeo | 14. joulukuuta 1974 |
| 1 000 m | 1.28,70 | Alma-Ata, Medeo | 14. joulukuuta 1974 |
| 1 500 m | 2.18,96 | Alma-Ata, Medeo | 27. tammikuuta 1973 |
| 3 000 m | 4.52,0 | Alma-Ata, Medeo | 27. tammikuuta 1973 |
| 5 000 m | 9.09,2 | Alma-Ata | 7. tammikuuta 1973 |
Urheilu-uran jälkeen
muokkaaKauniste valmistui Latvian fyysisen kulttuurin instituutista (LVFKI, latv. Latvijas Valsts fiziskās kultūras institūts) ja toimi urheilu-uran jälkeen vuosina 1976-1989 riialaisen lasten ja nuorten urheilukoulun johtajana.[4]
Kauniste on toiminut oman urheilu-uransa jälkeen pikaluistelu- ja lyhytradan valmentajana. Hän toimi oman seuransa Riian Lokomotiven uusien pikaluistelijaiden valmentajana vuosina 1976-1988. Hän oli muun muassa vuoden 2018 talviolympialaisissa 1500 metrissä neljänneksi sijoittuneen Haralds Silovsin ensimmäinen valmentaja.[4]
Avioliitosta Toivo Kaunisten kanssa heillä on kaksi poikaa (1963 ja 1977 syntyneet). Hänen isänsä Hermanis Avotiņš oli aikanaan 1920-luvulla Latvian jalkapallomaajoukkueessa maalivahtina.[2]
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c d Athlete Data of Lasma Kauniste SpeedSkatingNews. Viitattu 20.2.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Ātrslidošanas leģenda Lāsma Kauniste nosvinējusi savus 80 un energiski bauda vecumdienas 23.6.2022. jauns.lv. Viitattu 20.2.2023. (latviaksi)
- ↑ Lasma Kauniste SR/Olympics Sport. Viitattu 20.2.2023. (englanniksi)
- ↑ a b Lāsma Kauniste Natocionala enciklopedija. Viitattu 20.2.2023. (latviaksi)