Avaa päävalikko

Lännenhanhikki (Potentilla anglica) on lähinnä Keski-Euroopassa tavattava hanhikkilaji. Suomessa lännenhanhikki on luokiteltu uhanalaiseksi lajiksi.[1]

Lännenhanhikki
Warming-Skudbygning-Fig7-Potentilla-anglica.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Suku: Hanhikit Potentilla
Laji: anglica
Kaksiosainen nimi

Potentilla anglica
Laicharding

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Lännenhanhikki Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Lännenhanhikki Commonsissa

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

 
Lännenhanhikin lehtiä.

Monivuotinen lännenhanhikki on suikerteleva ja juurehtiva. Sen varret ovat hentoja, karvaisia, mutkaisia ja kasvavat 20–50 cm pitkiksi. Aluslehdet ovat pitkäruotisia, varsilehdet lähes ruodittomia. Lehtilapa on kolme-viisisorminen ja lehdykät vastapuikeita, kärkiosastaan hammaslaitaisia, päältä kaljuhkoja, alta tiheään lyhytkarvaisia. Lehden korvakkeet ovat suikeita, ehytlaitaisia ja paljon lehdyköitä pienempiä. Keltaiset kukat ovat yksittäin lehtihangoissa tai kukinto on niukkakukkainen. Suurimmassa osassa kukkia on neljä terälehteä, mutta samassa kasvissa voi olla myös viisiterälehtisiä kukkia. Terälehdet ovat 5–8 mm pitkiä, noin kaksi kertaa verholehtien pituisia. Kukassa on emejä 20–50 kappaletta. Lännenhanhikki kukkii Suomessa kesä-heinäkuussa.[2]

Lännenhanhikki muistuttaa Suomessa huomattavasti yleisempää rätvänää (P. erecta). Rätvänä on kuitenkin vankempi, lehdet kolmisormisia ja korvakkeet isohampaisia.[2][3] Lajit voivat risteytyä keskenään.[4]

LevinneisyysMuokkaa

Lännenhanhikin päälevinneisyysalue ulottuu Britteinsaarilta läpi Keski-Euroopan Puolaan saakka. Hajanaisia esiintymiä tunnetaan Etelä- ja Itä-Euroopasta. Pohjoisimpana sitä tavataan eteläisessä Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Tulokaslajina lännenhanhikkia tavataan monilla Atlantin saarilla sekä Pohjois-Amerikassa.[4] Suomessa lännenhanhikkia kasvaa Lounais- ja Etelä-Suomen saaristossa, jonne se lienee levinnyt meriliikenteen mukana. Kasvupaikkoja tunnetaan eniten Dragsfjärdistä, Nauvosta, Iniöstä ja Tammisaaresta.[3]

ElinympäristöMuokkaa

Lännenhanhikki viihtyy avoimilla kasvupaikoilla kuten kedoilla ja laitumilla. Suomessa laji on suuresti harvinaistunut merenrantalaidunnuksen vähenemisen myötä, minkä seurauksena kasvupaikat ovat kasvaneet umpeen.[3] Yhteisillä kasvupaikoilla rätvänä (Potentilla erecta) saattaa risteytyä lännenhanhikin kanssa.

LähteetMuokkaa

  • Bonn, Thomas: Lännenhanhikki. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 215.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.

ViitteetMuokkaa

  1. Ympäristöministeriö: Uhanalaiset putkilokasvit luonnonsuojeluasetuksessa Viitattu 7.2.2010.
  2. a b Retkeilykasvio 1998, s. 256.
  3. a b c Bonn 1997, s. 15.
  4. a b Den virtuella floran: Revig blodrot (ruots.) Viitattu 7.2.2010.

Aiheesta muuallaMuokkaa