Avaa päävalikko

Kyyhkynen oksalla istui, olevaista pohtien

Kyyhkynen oksalla istui, olevaista pohtien (En duva satt på en gren och funderade på tillvaron) on Roy Anderssonin käsikirjoittama ja ohjaama ruotsalainen musta komediadraama vuodelta 2014. Alkutekstien mukaan elokuva on viimeinen osa Anderssonin ”trilogiasta ihmisenä olemisesta”, jonka aiemmat osat olivat Toisen kerroksen lauluja (2000) ja Sinä elävä (2007)[1]. Tragikomedinen elokuva voitti ensimmäisenä ruotsalaiselokuvana Venetsian elokuvajuhlien Kultaisen leijonan[2].

Kyyhkynen oksalla istui, olevaista pohtien
En duva satt på en gren och funderade på tillvaron
En duva satt på en gren och funderade på tillvaron -elokuvan juliste.jpg
Ohjaaja Roy Andersson
Käsikirjoittaja Roy Andersson
Tuottaja Pernilla Sandström
Säveltäjä Gorm Sundberg
Hani Jazzar
Kuvaaja István Borbás
Gergely Pálos
Leikkaaja Alexandra Strauss
Lavastaja Ulf Jonsson
Julia Tegström
Nicklas Nilsson
Sandra Parment
Isabel Sjöstrand
Erikoisefektit Petter Cohen
Valmistustiedot
Valmistusmaa Ruotsi, Norja, Ranska, Saksa
Tuotantoyhtiö Roy Andersson Filmproduktion
Ensi-ilta Venetsian elokuvajuhlat 2014
Kesto 101 min
Alkuperäiskieli ruotsi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Svensk Filmdatabas

JuoniMuokkaa

Anderssonin kahden aiemman elokuvan tapaan Kyyhkynen oksalla... koostuu erillisistä, yhdellä otolla kuvatuista kohtauksista, jotka liittyvät toisiinsa vain väljästi. Toistuvia henkilöhahmoja elokuvan 37 kohtauksessa ovat epäonniset pilailuvälinekauppiaat, jotka Andersson sanoo kehittäneensä Ohukainen ja Paksukainen -hahmojen ja Samuel Beckettin näytelmän Huomenna hän tulee miesparin pohjalta[3]. Toistuva repliikki monissa kohtauksissa on yleisinhimillinen[3], puhelimeen sanottu ”Mukava kuulla että teillä on siellä kaikki hyvin”. Useissa kohtauksissa kuullaan vanhaa sotilasmarssia ”Glory glory hallelujah” erilaisin ruotsinkielisin sanoituksin.

Elokuvan pisin kohtaus sijoittuu moderniin kahvilaan ankealla teollisuusalueella, jonne ensin tulevat pilailuvälinekauppiaat kysymään osoitetta. Sen jälkeen kohtaus muuttuu täysin anakronistiseksi[3], kun Ruotsin 1700-luvun alun kuninkaan Kaarle XII:n sotajoukot[3] alkavat ratsastaa kahvilan ohi. Karoliinisotilaat tunkevat sisään kahvilaan, ajavat naiset ulos ja tekevät tilaa nuorelle kuninkaalle, joka ratsastaa sisään juodakseen kivennäisveden. Kuningas ihastuu kauniiseen tarjoilijapoikaan ja ilmoittaa lakeijansa kautta, että haluaa tämän mukaansa telttakaverikseen Suuren Pohjan sodan sotaretkelle.

NäyttelijätMuokkaa

 Nils Westblom  … Sam  
 Holger Andersson  … Jonathan  
 Per Bergqvist  … mies museossa  
 Solveig Andersson  … nainen museossa  
 Sture Olsson  … mies jolla on viinipullo  
 Ingvar Olsson  … vanhin poika  
 Ola Stensson  … kapteeni / kampaaja  
 Lotti Törnros  … tanssinopettaja  
 Oscar Salomonsson  … tanssija  
 Linda Birgersson  … siivooja  
 Jonas Gerholm  … yksinäinen upseeri  
 Arne Hellqvist  … vanhempi kanta-asiakas  
 Gunnar Bergström  … kanta-asiakas  
 Maia-Lii Kaar  … baarinhoitaja  
 Charlotta Larsson  … halta Lotta  
 Anette Eklund  … nainen puistossa  
 Johan Sköld  … mies puistossa  
 Tess Dahlström  … tyttö parvekkeella  
 Thindra Gardeman  … tyttö parvekkeella  
 Birgitta Rudklint  … liikkeen omistaja  
 Wilma Kinnman  … runoa lausuva tyttö  
 Bengt Lyngbäck  … opettaja  
 Viktor Gyllenberg  … Kaarle XII  
 Gösta Öhman  … adjutantti  
 Ronn Elfors  … majuri  
 Victor A. Victor  … väkivaltainen sotilas  
 Annagreta Berg  … lastenvaunuja kuljettava äiti  
 Lena Lannebjer  … saatavan perijä  
 Roger Fogelberg  … johtaja  
 Roger Olsen Likvern  … vahtimestari  
 Louise Nyholm Leskinen  … nainen ikkunassa  
 Stuart Holland  … mies ikkunassa  
 Simon Westberg  … mies rannalla  
 Amanda Johansson  … nainen rannalla  
 Folke Mossberg  … juustokauppias  
 Sylvia Jahns  … tutkija  
 Mats Ryden  … mies bussipysäkillä 

TuotantoMuokkaa

Kaikki elokuvan ankeudessaan aidoilta vaikuttavat miljööt on rakennettu studioon. Elokuvan kommenttiraidalla Roy Andersson sanoo kunkin kohtauksen teon rakennus- ja purkuvaiheineen kestävän noin kahdesta viikosta kuukauteen. Tuotantoryhmällä oli käytössä kaksi studiota, jolloin uutta kohtausta päästiin kuvaamaan noin joka toinen viikko.[3]

Monissa kohtauksissa käytetään trompe l’œil’n kaltaista tekniikkaa, jossa kuvan elementtejä (kuten huoneiden sisäkattoja, jotka ovat todellisuudessa täynnä valaisimia ja tekniikkaa) on maalattu liikkumattoman kameran eteen sijoitettuun pleksilevyyn. Vaikka elokuva kuvattiin digitaalisesti eikä filmille, tietokonemuokkausta ei ohjaajan mukaan juuri käytetty.[3][4] Pitkän kahvilakohtauksen taustalla kulkevat Kaarle XII:n sotajoukot monistettiin green screenin ja tietokoneen avulla niin, ettei hevosia ja miehiä tarvittu satoja. Ratapihalla tapahtuvaan, studiossa kuvattuun kohtaukseen lisättiin tietokoneella pienoisjuna jälkikäteen. Elokuvan loppupuolen kidutusväline, valtava kuparisylinteri, rakennettiin todelliseen kokoon ja kuvattiin Oslon Fornebun lentoaseman tyhjässä lentokonehangaarissa.[3]

VastaanottoMuokkaa

Venetsian Kultaisen leijonan lisäksi elokuva palkittiin parhaana eurooppalaiskomediana Berliinin elokuvajuhlilla. Ruotsissa elokuva sai puolen tusinaa Guldbagge-ehdokkuuksia, joista se voitti parhaan lavastuksen sarjan.[5]

LähteetMuokkaa

  1. Sarhimaa, Jutta: Päättäjä on pettäjä myös Roy Anderssonin hirtehisessä tragikomediassa, Helsingin Sanomien Nyt-liite 5.3.2015. Viitattu 22.10.2016.
  2. Kultainen leijona ensimmäistä kertaa Ruotsiin, Helsingin Sanomat 6.9.2014.
  3. a b c d e f g Andersson, Roy: käsikirjoittaja-ohjaaja Roy Anderssonin kommentit elokuvan Andersson, Roy: Kyyhkynen oksalla istui, olevaista pohtien (En duva satt på en gren och funderade på tillvaron). Ruotsi, Norja, Ranska, Saksa, 2014. (ruotsiksi) dvd-julkaisun kommenttiraidalla. Rakkautta ja anarkiaa -dvd, Cinema Mondo, Scanbox, Roy Andersson Filmproduktion, Sveriges Television AB, Danmarks Radio, Norsk Rikskringkasting, Arte France Cinéma, Société Parisienne de Production, Essential Filmproduktion GmbH. Viitattu 22.–23.10.2016.
  4. Björck, Joakim: "Hela filmen är galen!", HD 2.1.2012, viitattu 22.10.2016.
  5. En duva satt på en gren och funderade på tillvaron (2014), Svensk Filmdatabas. Viitattu 22.10.2016.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:En duva satt på en gren och funderade på tillvaron