Avaa päävalikko

Kynsikaktukset (Sclerocactus) on pohjoisamerikkalainen kaktuskasvisuku, jonka tieteellinen nimi tulee kreikankielisestä sanasta, joka tarkoittaa kovaa. Se viittaa kovasti kiinni tarttuviin tai pysyviin koukkumaisiin piikkeihin. Sille läheisin sukulainen on suku Echinomastus.[1]

Kynsikaktukset
Sclerocactus whipplei -kynsikaktus.
Sclerocactus whipplei -kynsikaktus.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Kaktuskasvit Cactaceae
Alaheimo: Cactoideae
Tribus: Cacteae
Suku: Kynsikaktukset Sclerocactus
Britton & Rose (1922)
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kynsikaktukset Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kynsikaktukset Commonsissa

TuntomerkitMuokkaa

Kynsikaktukset ovat matalakasvuisia ja enimmäkseen yksivartisia. Varsi on pallomainen tai lieriömäinen, harvoin litteälatvainen, kyhmyinen tai uurteinen ja piikkinen. Areolit eli kääpiöversot ulottuvat laajemmalle kuin piikkien kiinnittymiskohta edellyttäisi, ja niissä on usein mesirauhasia. Keskipiikkejä on yhdestä kuuteen, mutta voivat ne puuttuakin. Väriltään ne ovat vaihtelevia, ja yksi tai useampi niistä on koukkumainen; pituutta voi olla jopa yhdeksän cm. Säteittäispiikkejä on 2-11 ja ne ovat tavallisesti harmaita tai valkoisia, jopa kuusi cm pitkiä. Kukat kehittyvät varren kärkeen ja ovat avoinna päivällä. Kehän muoto vaihtelee lyhyen suppilomaisesta kellomaiseen ja kukkapohjus on lisäkkeetön. Hedelmä on munan muotoinen, lieriömäinen, nuijamainen tai tynnyrimäinen, tavallisesti suomuinen, mehevä ja avautumaton tai myöhemmin kuiva ja avautuva; kehälehtien jäänteet säilyvät. Siemenet ovat leveän soikeita, ruskeita tai mustanruskeita, toisinaan kiiltäviä, joskus kiilamaisia.[2]

LevinneisyysMuokkaa

Kynsikaktusten luontainen kasvuseutu on Yhdysvaltojen lounaisosa ja Pohjois-Meksiko. Monilla lajeilla on hyvin rajallinen kasvualue ja useimmat populaatiot ovat kärsineet laittomasta keräilystä.[3]

LajitMuokkaa

Kynsikaktuslajeja on 14:[4]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Anderson 2001:625
  2. Anderson 2001:625
  3. Anderson 2001:625
  4. Anderson 2001:625ss