Kylmätekniikalla tavoitellaan ympäristöä kylmempiä lämpötiloja. Nämä saavutetaan erilaisilla kylmäkoneilla, joista yleisimmät ovat kompressori-tyyppisiä lämpöpumppuja.

Teknisiä ratkaisuja muokkaa

 

Muinaisista ajoista alkaen elintarvikkeita on jäähdytetty lämmönjohtumisen avulla: sijoittamalla ne lumen tai jäämurskan keskelle. Jäätä säilöttiin kesäksi jääkellareihin.[1][2]

Jääkaappien yleisin laitteisto on kompressori-tyyppinen lämpöpumppu, jossa jäähtyminen perustuu kylmäaineen haihtumiseen, joka sitoo lämpöä.[3]

Kylmäaineina on käytetty aluksi luonnollisia aineita, kuten ammoniakkia ja hiilidioksidia. Niiden jälkeen siirryttiin käyttämään kloorattuja hiilivetyjä. Kun niiden vahingollisuus otsonikerrokselle havaittiin, kylmätekniikassa palattiin taas hiilidioksidin ja ammoniakin käyttöön.[4]

Eri teknologia-ratkaisujen tuottamia lämpötila-alueita muokkaa

Soveltamiskohteita muokkaa

Kylmätekniikka on tärkeää ihmisen terveydelle elintavikkeiden säilyttämisen ja oleskelutilojen ilmastoinnin takia.[5] Sillä on myös monia muita sovellusalueita.[6]

  • Orgaanisten materiaalien säilytysastiat ja tilat, jääkaapit, pakastimet, kylmiöt. Kuivajäätä käytetään esimerkiksi lentokoneissa jäähdytyskaappien kylmälähteenä.
  • Rakennusten jäähdyttäminen, ilmastointi
  • Tekojääradat, jäähallit
  • Tunneleita tehtäessä maaperän jäädyttäminen sen sortumisen estämiseksi
  • Metalliteollisuudessa erilaiset lämpötilaeroon perustuvat puristusliitokset

Lähteet muokkaa

  1. Miten ravintoloissa selvittiin ennen jääkaappeja? Suomi syö ja juo. Viitattu 21.6.2017.
  2. "Tyttöjen paratiisi" – muistoja 30-luvun huvilaelämästä Kokkola-lehti. Viitattu 21.6.2017. [vanhentunut linkki]
  3. Jääkaappi Danfoss. Viitattu 21.6.2017.
  4. Kylmäaineiden historiasta nykypäivään Kehittyvä Elintarvike. Arkistoitu 26.4.2019. Viitattu 21.6.2017.
  5. Kylmätekniikka Edupoli. Arkistoitu 13.6.2017. Viitattu 21.6.2017.
  6. TIETOA KYLMÄALAN ERI OSA-ALUEILTA Suomen Kylmäyhdistys. Arkistoitu 14.9.2017. Viitattu 21.6.2017.

Aiheesta muualla muokkaa