Kyštym (ven. Кышты́м) on kaupunki Venäjällä Tšeljabinskin alueella Ural-vuoriston eteläosan itärinteellä noin 90 km Tšeljabinskistä, lähellä Ozjorskin suljettua kaupunkia. Kaupungin väkiluku vuonna 2010 oli noin 39 000.lähde?

Kyštym
Кыштым
lippu
lippu
vaakuna
vaakuna
Valtio Venäjä
Subjekti Tšeljabinskin alue
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 45,67 km²
Korkeus 260 m
Väkiluku (2010) 38 950
 – Väestötiheys 853 as./km²
Aikavyöhyke UTC+5 (MSK+2)









Kyštymin kirkko

Ydinonnettomuus 1957 muokkaa

Kyštym on lähellä "Majak"-ydinjätelaitosta (tuolloin plutoniumintuotantolaitos), jossa syyskuussa 1957 sattui voimakas räjähdys ydinjätesäiliössä, joka johti laajan alueen radioaktiiviseen saastumiseen. Kyseinen 6-luokan ydinonnettomuus oli maailmanhistorian toiseksi pahin ja siihenastisista pahin ydinonnettomuus. Laskeuma-alueesta, johon Kyštym kuului, on myöhemmin käytetty nimitystä "Kyštymin jalanjälki".[1] Tuolla alueella asui 270 000 henkeä, mutta vain noin 10 000 henkeä evakuoitiin. Noin 800 km² maata julistettiin käyttökieltoon, mutta 82 prosenttia alueesta on myöhemmin metsitetty ja otettu maatalouskäyttöön. Neuvostoliiton viranomaiset salasivat Kyštymin onnettomuuden vuoteen 1980 asti.

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kyštym.