Kustannus-hyötyanalyysi

Kustannus-hyötyanalyysi (yleisesti käytetyt lyhenteet KHA ja CBA) on yhteiskunnallisen päätöksenteon apuväline. KHA:n avulla määritetään annetun projektin tai kaavaillun toimenpideohjelman toteuttamisen yhteiskunnallinen kannattavuus – toisin sanoen, että ylittävätkö suunnitellusta projektista saadut hyödyt sen kustannukset. Mikäli projektin nettonykyarvo – eli nykyhetkeen diskontatut hyödyt miinus nykyhetkeen diskontatut kustannukset – on positiivinen, hanketta suositellaan toteutettavaksi.

OminaisuuksistaMuokkaa

KHA ei kuitenkaan ole mekaanista nettonykyarvojen laskentaa, sillä huomioon otettavat asiat eivät ole missään määrin triviaaleja. Kustannusten ja hyötyjen sekä niistä kärsivien tai hyötyvien tahojen arvioiminen on hankalaa (mm. moraalikato-ongelma). Lisäksi on vaikeaa arvioida tarkalleen kuinka laajasti analyysi on tehtävä. Rajoitetaanko vaikutusten arviointi kunnan tai kansallisvaltion rajojen sisälle, vai täytyykö kehikkoa laajentaa.

  • Tarvitaan teoriaa: projektin toimenpiteistä ja niiden vaikuttavuudesta, taloudenpitäjien käyttäytymisestä, markkinoiden sopeutumisesta, yhteiskunnallisen diskonttokoron valinnasta ym.
  • Tarvitaan menetelmiä: investointien ja muiden yliajallisesti vaikuttavien tekijöiden nykyarvojen ja annuiteettien laskentataitoa, ekonometriaa, markkinahinnattomien vaikutusten arvottamista, Monte Carlo -simulointia, ym.
  • Syvällisen KHA:n tekeminen on itse asiassa aina aito tutkimusprosessi, jolle käytännön politiikan suunnittelua palveleva KHA harvoin yltää sille asetettujen aika- ja resurssirajoitusten vuoksi.

Projektin nykyarvoMuokkaa

n vuotta kestävän projektin nykyarvo

 

Jossa i = diskonttokorko,   = hyöty vuonna t,   = kustannukset vuonna t ja n = projektin kesto vuosina.

Analyysin pääpiirteetMuokkaa

Kustannus-hyötyanalyysi toteutetaan käytännössä noudattaen seuraavia pääpiirteitä:

  1. Määritetään tarkasteltavat hankevaihtoehdot.
  2. Päätetään keille koituvilla hyödyillä ja kustannuksilla on merkitystä.
  3. Määritetään hankkeen vaikutukset ja käytettävät mittayksiköt.
  4. Ennustetaan tulevat vaikutukset koko hankkeen ajalta.
  5. Muutetaan kaikki vaikutukset rahamääräisiksi arvoiksi.
  6. Diskontataan tulevat kustannukset ja hyödyt nykyhetkeen.
  7. Lasketaan kunkin hankevaihtoehdon nettonykyarvo (NPV).
  8. Suoritetaan herkkyysanalyysi.
  9. Tehdään suositus nettonykyarvon ja herkkyysanalyysin perusteella.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Boardman, Anthony E.; Greenberg, David H.; Vining, Aidan R.; Weimer, David L.: Cost-Benefit Analysis. Concepts and Practice. (3rd Edition). Pearson Prentice Hall, New Jersey. USA., 2006.

Katso myösMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kustannus-hyötyanalyysi.
Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.