Kuopion Isänmaallinen Seura
Kuopion Isänmaallinen Seura ry on Kuopiossa toimiva historiallinen seura, joka aloitti toimintansa vuonna 1883.
Seuran tarkoituksena on edistää ja tehdä tunnetuksi Savon maakuntaan kuuluvien paikkakuntien historian ja kansanperinteen tutkimusta sekä muistitiedon tallentamista[1]. Seuran perustaminen sai alkunsa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran 50-vuotisjuhlien alla vuonna 1881, kun kuopiolaiset kulttuurivaikuttajat halusivat tuoda kansallisen identiteetin syntyyn liittyviä teemoja myös savolaisen kansan tietoisuuteen.
Kuopion isänmaallinen seura perustettiin 1883 Suomalaisen kirjallisuuden seuran 50-vuotisen juhlan johdosta. Se on sääntöjensä mukaan "Kuopion kaupungissa ja Kuopion läänissä kaikenlaisten isänmaallisten harrastusten yhdistäjänä, välittäjänä ja kannattajana". Seuran työohjelmaan, joka alkuaan oli suunniteltu sangen monipuoliseksi, kuului muun muassa "historiallis- ja muinaismuistojen ja -kalujen ynnä yleensä kaikkien kansanelämää kuvaavien esineitten keräileminen ja säilyttäminen". Keräystyön tuloksena avattiin 1884 Isänmaallisen seuran historiallis-kansatieteellinen museo, ja ajan oloon seuran toiminta kohdistuikin miltei yksinomaan museon kokoelmien hoitamiseen. Kokoelmat, joiden lukumäärä vuonna 1912 nousi 2 500:een, hankittiin osaksi ostamalla, mutta suurimmaksi osaksi ne lisääntyivät lahjoitusten kautta. Yhdessä Luonnon ystäväin -yhdistyksen ylläpitämän luonnontieteellisen museon kanssa kansatieteellinen museo muodosti Kuopion museon. joka 1908 alkaen sijaitsi Kuopion kaupungin omistamassa, edellisenä vuonna valmistuneessa kirjasto- ja museorakennuksessa. Seurassa oli vuonna 1912 jäseniä 123.[2]
Seuran säännöt hyväksyi vuonna 1883 Suomen suuriruhtinaskunnan senaatti. Seuran ensimmäisenä esimiehenä toimi tuomiorovasti J. W. Calamnius ja seuran sihteerinä kuurojen koulun johtajaksi vasta äskettäin Kuopioon muuttanut Kustaa Killinen.
Seura saattoi alkuun paikallishistorian tutkimuksen Kuopiossa, ja seuran työn ansiosta Kuopion museon syntyyn johtaneen kokoelman kerääminen aloitettiin jo 1880-luvulla. Yhtenä Kuopion maamerkkinä tunnettu museorakennus valmistui vuonna 1907. Vuonna 1911 seura aiemman sihteerinsä Kustaa Killisen esityksestä laati ensimmäisen aloitteen yliopiston perustamiseksi Kuopioon[1]. Kuopion kaupunki asetti hankkeen edistämiseksi valiokunnan, mutta vasta vuonna 1966 eduskunta sääti lain Kuopion korkeakoulusta.
Muita seuran merkittäviä aloitteita ovat muun muassa Suomen sodan muistomerkin pystyttäminen Toivalaan 1933[1] ja Kuopion korttelimuseon perustaminen (ajatus syntyi jo 1960-luvulla, mutta museo avattiin lopulta vasta pitkällisten vaiheiden jälkeen toukokuussa 1982[3]).
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Lehtinen, Erkki ja Ruuskanen, Esa, 2000. Sitä kuusta kuuleminen. Kuopion Isänmaallisen Seuran historia 1883-2000. Aarni 20. Kuopion Isänmaallisen Seuran toimituksia, toim. Pirjo Jantunen. Kuopion Isänmaallisen Seura, Kuopio, ISBN 951-97124-5-3
- ↑ Kuopion isänmaallinen seura, Tietosanakirja osa 5, palsta 79, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1913
- ↑ Kuopion korttelimuseon historiaa