Kuolinnaamio
Kuolinnaamio on kuolleen henkilön kasvoista otettuun muottiin jostain helposti muokattavasta materiaalista, kuten kipsistä tai vahasta tehty valos, jonka tarkoituksena on säilyttää hänen kasvonpiirteensä.[1]
.JPG)
Kuolinnaamioita on tehty eri kulttuureissa kautta historian. Usein vainajan kasvoille asetettu naamio oli veistetty tai valettu jonkin toisen mallin mukaan, mutta Egyptistä on löydetty yksi vainajan itsensä kasvoista tehty muinainen kuolinnaamio. Antiikin roomalaisilla kuolinnaamion valaminen vainajan kasvoista saattoi olla jo yleisempää. Keskiaasialaiset jeniseit tekivät kipsistä kuolinnaamioita jo viimeistään 1 500 vuotta sitten.[1]
Keskiajan Euroopassa kuolinnaamiot tehtiin sivelemällä vainajan kasvoille, korville ja kaulaan ensin öljyä ja sitten kipsiä. Kun muotti kuivui ja kovettui, siihen kaadettiin kipsiä, mikä tuotti kolmiulotteisen kuolinnaamion. Näitä kuolinnaamioita pidettiin esillä hautajaisissa, mutta niitä ei pantu hautaan vainajan mukana, ja niitä saatettiin käyttää myöhemmin muotokuvien mallina.[1]
Jos kuolinnaamion muotti säilytetään, siihen voidaan valaa uudelleen. Monesta kuuluisuudesta, kuten Beethovenista, Napoleonista ja Abraham Lincolnista, onkin olemassa useita kuolinnaamioita.[1]
Tussaudin vahakabinettiin tehtiin aikoinaan vahanukkeja Ranskan suuressa vallankumouksessa mestattujen kuolinnaamioiden pohjalta. 1800-luvulla fysiognomit ja frenologit etsivät rikollisten kuolinnaamioista rikollisia piirteitä. Kuolinnaamioilla on myös tunnistettu vainajia ennen valokuvauksen yleistymistä.[1]