Kungsgatan

Kungsgatan (Kuninkaankatu) on paraatikatu Tukholmassa Norrmalmin ja Kungsholmenin kaupunginosissa. Se johtaa itä-länsisuuntaisena Birger Jarlsgatanilta Stureplanin kohdalta Kungsholmsgatanille ja on noin 1,5 kilometriä pitkä.

Kungsgatan nähtynä Malmskillnadsbronilta itään tammikuussa 2014.

Kungsgatanin itäosan varrella on joukko komeita 1910-, 1920- ja 1930-luvun rakennuksia, muun muassa Myrstedt & Stern (valmistunut 1910), Tukholman konserttitalo (valmistunut 1926) ja Centrumhuset (valmistunut 1931). Kadun länsiosa on huomattavasti vanhempi, ja sen varrella olevat rakennuksetkin ovat enimmäkseen vanhempia. Niistä huomattavimpia ovat Lundbergska huset (rakennettu 1883–1885) ja Oscarsteatern (vihitty käyttöön 1906).

Kungsgatanin yli johtaa kaksi katusiltaa: Malmskillnadsbron ja Regerinsgatans bro. Molemmat rakennettiin, kun Kungsgatan louhittiin kulkemaan Brunkebersgsåsenin poikki, ja ne avattiin samanaikaisesti vuonna 1911.

Tukholman ja Ruotsin ensimmäiset liikennevalot otettiin käyttöön tammikuussa 1925. Utelias väkijoukko kokoontui tuolloin Kungsgatanin ja Vasagatanin risteykseen nähdäkseen uutuuden.[1]

HistoriaMuokkaa

 
Kungsgatan länteen päin nähtynä sekä Kungstornen ja Malmskillnadsbron vuonna 2008.
 
Kungsgatan länteen päin joulukuussa 2008
 
Kungsgatan nähtynä Vasagatanilta itään

Vuonna 1887 Tukholman kaupunginvaltuusto päätti, että Kungsgatania oli jatkettava Brunkebergsåsenin harjun läpi Stureplanille saakka. Sitä ennen kaikki liikenne joutui kulkemaan harjun yli. Harjun yli johtaneella kadulla oli eri aikoina ollut monia nimiä, joista varhaisimmat tunnetut ovat Helsingegathun (1647) ja Helsing grenden (1658). Myöhemmin, 1700-luvun alussa sille annettiin nimi Luthers gatun (Lutherinkatu), joka myöhemmin esiintyi myös muodoissa LUtterns grend ja lopulta Lutternsgatan.

Kungsgatanin itäosa avattiin käyttöön 24. marraskuuta 1911 kuusi vuotta kestäneiden louhinta- ja räjäytystöiden jälkeen. Se korvasi tuolloin Lutternsgatanin, jolle tyypillisiä olivat olleet sen varrella sijainneet vajat ja vanhat puutalot. Räjäytystöiden yhteydessä löydettiin vahnan viikinkiaikaisen kylän jäännökset suunnilleen nykyisen Hötorgetin paikalta. Jo ennen avajaisia, 21. marraskuuta, ensimmäinen raitiovaunu suoritti kadulla koeajon kulkien kaksi kertaa edestakaisin Stureplanin ja Hötorgetin välillä.

Suurten korkeuserojen vuoksi harjun päällä pitkittäin kulkevat Malmskillnadsgatan ja Regeringsgatan johdettiin siltoja myöten Kungsgatanin yli. Samasta syystä Kungsgatanin jatketta avattaessa sen varrella ei aluksi ollut rakennuksia. Vuonna 1915 arkkitehti Sven Wallander ehdotti, että Malmskillnadsbronin kummallekin puolelle oli rakennettava korkeat kaksoistornit sekä niiden ympärille matalampia rakennuksia ja avoimet arkadit katutasolle. Ehdotukseen perustuen alueelle laadittiin uusi asemakaava, jonka mukaisesti rakennettiin kaareutuva katutila Norrlandsgatanilta nykyiselle Sveavägenille, Kungstornen kohokotana. Rakennusten oli oltava kuusikerroksisia, ja vaikka niitä suunnittelivat useat arkkitehdit, niiden oli muodostettava yhtenäinen kokonaisuus, johon liittyivät pohjakerroksen tasolla kulkevat arkadikäytävät.[2]

Kun 1950-luvulla alettiin rakentaa Tukholman metron osuutta Kungsgatanilta Slussenille, Kungsgatan oli yksi Tukholman keskustan vilkkaimmista ja keskeisimmistä kaduista. Kun kaupungin kaupallinen keskus 1960-luvulla siirtyi etelämmäksi Hamngatanin ja Sergelin torin ympäristöön, katuelämä Kungsgatanilla alkoi hiljetä.

Jotta Kungsgatan saisi osittain takaisin entisen asemansa, 1980-luvulla suoritettiin kunnostustöitä silloisen kaupunginarkkitehti Per Kallsteniuksen aloitteesta. Samalla kadun jalkakäytäviä levennettiin, ja kyltit ja valaistus yhtenäistettiin.

Iltatunnelmaa ennen ja nytMuokkaa

Joulukuussa 1945 valokuvaaja Gunnar Lundh seisoi Malmskillnadsbronilla ja otti kuvia kummalakin puolella siltaa olevista Kungsgatanin osuuksista. Alla vertailun vuoksi myös kuvat samoista katuosuuksista joulukuussa 2010.

ElokuvateatteritMuokkaa

Kungsgatanin varrella oli aikoinaan useita elokuvateattereita. Kungsgatan 65:ssä sijaitsi Palladium, joka avattiin vuonna 1918 ja suljettiin 1987; nykyisin (vuodesta 2003) sen tiloissa sijaitsee Casino Cosmopol. Numerossa 37 avattiin vuonna 1936 elokuvatatteri Royal, joka toimi vuoteen 2008 saakka; loppuaikoinaan sen nimenä oli Astoria. Sveavägenin ja Birger Jarlsgagtanin välillä on kaksi Tukholman tunnetuimpiin kuuluvaa elokuvateatteria, vuonna 1937 avattu Saga ja vuonna 1939 avattu Rigoletto.

Huomattavimpia rakennuksia Kungsgatanin varrellaMuokkaa

Osoitenumeroiden mukaisessa järjestyksessä:

Kuva Nimi Osoitenumero Tyyppi Lyhyt kuvaus
  Myrstedt & Stern 5 Liiketalo Kreuger & Toll alkoi rakentaa taloa Myrstedt & Sterns Ab:lle vuosina 1908—1910. Sen suunnitteli arkkitehti Ernst Stenhammar. Se oli Tukholman ensimmäinen rakennus, jonka perusrunko rakennettiin teräsbetonista.
  Kungsgatan 8 8 Liiketalo Rakennettiin vuosina 1927—1928 ja on yksi osoitteissa Kungsgatan 4—10 sijaitsevista kiinteistöosakeyhtiö Hufvudstadenille kuuluvista rakennuksista. Talo toimi yli 30 vuotta Ruotsin radioyhtiö Radiotjänstin pääkonttorina.
  Rigoletto 16 Elokuvateatteri Avattiin 17. maaliskuuta 1939 Ri-Teatrarnan kahdentenatoista elokuvateatterina, jossa oli 1201 istumapaikkaa. Nykyisin paikkoja on 918.
  Kungshuset' 18 Liiketalo Rigolettin vieressä sijaitsevan talon rakensi vuosina 1938–1940 rakennusmestari Gösta Videgård, ja se on varhainen esimerkki ruotsalaisesta funkisarkkitehtuureista hiottuine vaaleine kalkkikivijulkisivuineen. Rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Hagstrand & Lindberg.
  Saga 24 Elokuvateatteri Teatteri avattiin vuonna 1937. Vuonna 1991 rakennukseen avattiin kolme salia, joiden nimet ovat Anglais, Aveny och Bostock. Kaikissa neljässä salissa on yhteensä 851 paikkaa.
  Kungstornen 30,33 Liiketalo Kungstornen on kaksoistorni, joka on rakennettu Kungsgatanin kummallekin puolelle. Pohjoisen tornin suunnitteli Sven Wallander, ja se valmistui vuonna 1923. Eteläisen tornin suunnitteli Ivar Callmander, ja se valmistui vuonna 1925. Vuoteen 1949 saakka ne olivat Ruotsin korkeimmat pilvenpiirtäjät.
  Centrumhuset 32-38 Liiketalo Rakennettiin Cyrillus Johanssonin piirustusten mukaan vuosina 1929–1931. Sen kovera "Strömsin kulma" Kungsgatanin ja Sveavägenin risteyksessä on tullut tunnetuksi valomainoksistaan.
  Royal 37 Elokuvateatteri Elokuvateatteri avattiin vuonna 1936, ja sen nimenä on ajoittain ollut myös Sandrew 1-2-3 ja Astoria. Elokuvanäytökset lopetettiin vuonna 2007. Vuonna 2009 huoneistoa alettiin uudisrakentaa huvikeskukseksi.
  Kungsgatan 40 40 Liiketalo Kungsgatanin ja Sveavägenin risteyksessä oli 1900-luvun alkupuolella Feithin suosittu musiikkikahvila. Nykyinen rakennus on vuosilta 1918–1919, ja sen suunnittelivat pohjapiirroksen osalta arkkitehti Hjalmar Westerlund, julkisivujen osalta Sven Wallander.
  Tukholman konserttitalo 41-43 Konserttisali Rakennettiin vuosina 1924–1926 arkkitehti Ivar Tengbomin piirustusten mukaan. Rakennusta pidetään Ruotsin 1920-luvun klassismin huipentumana. Siellä jaetaan joka vuosi 10- joulukuuta Nobelin lääketieteen, fysiikan, kemian ja kirjallisuuspalkinnot.
  Kungshallen 44 Konttori- ja
liiketalo
Tunnettiin aikaisemmin nimellä Tempohuset. Rakennettiin vuosina 1936–1937 arkkitehti Edvard Bernhardin suunnittelemana Åhlen & Holmin toimeksiannosta. Nimi johtui talossa toimineesta Tempon tavaratalosta. Nykyinen Kungshallen avattiin 1. joulukuuta 1995.
  PUB 45-49 Tavaratalo Tavaratalo käsittää useita rakennusosia, jotka ovat valmistuneet vuosien 1916 ja 1959 välillä. Viimeisenä siitä valmistui niin sanottu Bohagshuset Drottninggatanin varrella. Rakennusryhmän eri osia ovat suunnitelleet monet arkkitehdit kuten Gustaf Hermansson, Cyrillus Johansson, Arthur von Schmalensee sekä veljekset Erik ja Tore Ahlsén.
  Vinkelhaken 9 52 Pankki- ja liiketalo Rakennettiin vuosina 1913–1915 Stockholms Handelsbankin toimeksiannosta sen tytäryhtiö Filialle. Talo, jonka julkisivuille ovat ominaisia suuret ikkunapinnat, pidetään nykyisin kulttuurihistoriallisesti hyvin arvokkaana. Arkkitehtina oli Erik Josephson.
  Oscarsteatern 63 Teatteri Oscarsteatern on yksityinen operetti- ja musikaaliteatteri. Rakennus on jugendtyylinen, sen suunnitteli Axel Anderberg ja se avattiin 6. joulukuuta 1906. Saliin mahtuu 905 henkilöä. Teatteri sai nimensä kuningas Oskar II:n mukaan.
  Casino Cosmopol 65 Pelikasino Yksi Ruotsin neljästä valtion omistamasta pelikasinosta. Sellaisena se avattiin vuonna 2003 tiloihin, joissa ennen olivat eri aikoina toimineet yökerho Heaven, elokuvateatteri Palladium ja tanssiravintola Bal Palais.
  Lundbergska huset 70-74 Hotelli Lundbergska Huset rakennettiin vuosina 1883–1885, ja se oli aikoinaan Tukholman suurin yksityistalo. Nykyisin siinä toimii hotelli Scandic Grand Central.

Historiallisia kuviaMuokkaa

Kungsgatan eri aikoina

Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Kungsgatan, Stockholm

LähteetMuokkaa

  • Erik Lindorm: Gustaf V och hans tid 1907–1918, s. 197. {{{Julkaisija}}}, 1979. ISBN 91-46-13376-3.
  • Nils-Gustaf Stahre, Per Anders Fogelström: Stockholms gatunamn: innerstaden. Monografier utgivna av Stockholms stad. Liber/Allmänna förlaget, 1986. ISBN 91-38-90777-1.
  • Henrik O. Andersson, Fredric Bedoire: Stockholms byggnader: en bok om arkitektur och stadsbild i Stockholm. Prisma, 1977 [1973]. ISBN 91-518-1125-1.
  • Jeppe Wikström: Perspektiv på Stockholm. Max Ström, 1998. ISBN 9789171262424.

ViitteetMuokkaa

  1. Jeppe Wickström: Perspektiv på Stockholm, s. 122–123. Max Ström, 1998.
  2. Höga hus - Samfundet Sankt Eriks Årsbok 2010

Aiheesta muuallaMuokkaa