Bentsofuraani
Bentsofuraani on aromaattinen heterosyklinen yhdiste, jonka kemiallinen kaava on C8H6O. Siitä käytetään myös nimiä 2,3-bentsofuraani ja kumaroni.
| Bentsofuraani | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | 2,3-bentsofuraani |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C8H6O |
| Moolimassa | 118,13 g/mol g/mol |
| Ulkomuoto | Väritön neste |
| Sulamispiste | < − 18 °C (< 255 K) |
| Kiehumispiste | 174 °C (447 K) |
| Tiheys | 1,09 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | Ei liukene veteen |
Bentsofuraani on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan syttyvää, väritöntä, öljymäistä nestettä, jolla on tunnusomainen haju. Bentsofuraanin moolimassa on 118,13 g/mol, sulamispiste < − 18 °C, kiehumispiste 174 °C, tiheys 1,09 g/cm3, leimahduspiste 56 °C ja CAS-numero 271-89-6. Bentsofuraani ei liukene veteen.
Bentsofuraani polymeroituu hitaasti ympäristön lämpötilassa. Polymeroituminen nopeutuu lämpötilan nousun ja happopitoisten katalyyttien vaikutuksesta.
Valmistus ja käyttö muokkaa
Bentsofuraania voidaan konsentroida kivihiilitervasta tislaamalla ja tämän jälkeen saostamalla dibromijohdannaisena tai pikraattina. Synteettisesti sitä voidaan valmistaa kumariinista tai 2-etyylifenolista. Bentsofuraanista valmistetaan indeeni-kumaronihartseja.[1][2]
Ympäristö- ja terveysvaikutukset muokkaa
Pitkäaikaisesta tai toistuvasta altistumisesta bentsofuraanille voi seurata vaikutuksia munuaisissa ja maksassa. Aineen epäillään olevan ihmiselle syöpää aiheuttava. Bentsofuraani on haitallista myös vesieliöille.
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 856. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3.
- ↑ Gerd Collin & Hartmut Höke: Benzofurans, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2007. Viitattu 27.04.2013
Aiheesta muualla muokkaa
- Bentsofuraanin kansainvälinen kemikaalikortti
- PubChem: Benzofuran (englanniksi)
- ChemBlink: Benzofuran (englanniksi)