Kultapyrstösateenkaarikala

kalalaji

Kultapyrstösateenkaarikala (Melanotaenia boesemani) on värikäs aasialainen hopeakylkikala. Sitä pidetään myös akvaariokalana. Osa kaupan kultapyrstösateenkaarikaloista on risteymiä lähilajien kanssa.[2]

Kultapyrstösateenkaarikala
Koiras
Koiras
Uhanalaisuusluokitus

Erittäin uhanalainen [1]

Erittäin uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Yläluokka: Luukalat Osteichthyes
Luokka: Viuhkaeväiset Actinopterygii
Alaluokka: Neopterygii
Lahko: Hopeakylkikalat Atheriniformes
Heimo: Sateenkaarikalat Melanotaeniidae
Suku: Melanotaenia
Laji: boesemani
Kaksiosainen nimi

Melanotaenia boesemani
Allen & Cross, 1980

Katso myös

 Commons-logo.svg Kultapyrstösateenkaarikala Commonsissa

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

Kultapyrstösateenkaarikalakoiras kasvaa 10 cm pitkäksi, sen pyrstöpuoli on oranssi, etuosa hopeanvärinen. Naaras jää pari senttiä lyhyemmäksi ja on kauttaaltaan hopeanharmaa. Oranssi väri kehittyy vasta koiraan aikuistuessa.[3]

AlkuperäMuokkaa

Kultapyrstösateenkaarikaloja elää luonnossa vain muutamissa Indonesian järvissä.[4] Vedenpinnan vaihtelut näissä järvissä uhkaavat joskus kalakantaa. Myös kalojen, varsinkin koiraiden, keräämistä akvaariokauppaan pidetään uhkana. Vuonna 1996 arvioitiin, että luonnosta pyydystettiin miljoona kultapyrstösateenkaarikalaa.[1] Kaikki Suomen kaupoissa myytävät kultapyrstösateenkaarikalat tulevat kalakasvattamoilta.[2]

Käyttäytyminen ja lisääntyminenMuokkaa

Kultapyrstösateenkaarikala on parvikala, ja viihtyy akvaariossa, jossa on sekä paljon kasveja että uimatilaa. Kala kutee melko helposti, ja poikasten kasvattaminen on helpompaa kuin muilla sateenkaarikaloilla, sillä ne syövät artemiaa.[2] Kutuaktiivisuutta lisää, kun kaloja ruokitaan lihapitoisella ruoalla ja pH nostetaan lähelle yhdeksää. Kuteminen alkaa usein aamulla ja saattaa jatkua muutamia päiviä.[5]

Vesiolot ja ravintoMuokkaa

Kultapyrstösateenkaarikalalle sopii neutraali tai lievästi emäksinen, keskikova vesi (pH 7,0–9,0 ja °dH 7–20). Lämpötila saisi olla 26–30 °C. Luonnossa kala syö hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia, akvaariossa kelpaavat kuivattujen ja pakastettujen pikkueläinten lisäksi myös hiutaleet ja pelletit.[2]

LähteetMuokkaa

  1. a b Allen, G.: Melanotaenia boesemani IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.1. 1996. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 16.8.2013. (englanniksi)
  2. a b c d Faunatar
  3. Helsingin Akvaariokeskus
  4. Melanotaenia boesemani (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
  5. Tim's Tropicals

Aiheesta muuallaMuokkaa