Kulešovin efekti
Kulešovin efekti on venäläisen elokuvateoreetikon Lev Kulešovin esittelemä tekniikka, jonka mukaan leikkaamalla kaksi kuvaa peräkkäin saadaan tehokkaampi vaikutus kuin vain yksittäisellä kuvalla.
Lev Kulešovin alkuperäisen kokeen aika on lähteissä hieman eri tavalla. Kulešov on itse muistellut yhdistelleensä toisiinsa vuoden 1918 paikkeilla erilaisia filminpätkiä. Vsevolod Pudovkin kertoi vuonna 1929, että Kulešov olisi yhdistänyt saman lähikuvan näyttelijä Ivan Mozžuhinin kasvoista kolmeen erilaiseen kuvaan. Hän yhdisti kuvan keittolautaseen, leikkivään pikkutyttöön ja ruumisarkkuun. Kuvat nähnyt yleisö liitti otosyhdistelmiin erilaisen merkityksen. Keittolautasen kanssa Mozžuhin näytti miettivän unohtunutta keittoa, lapsen kanssa hän näytti hymyilevän ja ruumisarkun kanssa ilmaisevan syvää surua.[1]
Kulešovin efekti on terminä keksitty paljon Kulešovin tekemien kokeiden jälkeen. Georges Sadoulin mukaan nimitys olisi syntynyt vuonna 1951, jolloin Pudovkinia olisi kutsuttu ”Pudovkinin efektin” keksijäksi. Pudovkin olisi kieltänyt tämän ja antanut kunnian Kulešoville.[1]
Lähteet muokkaa
- Pönni, Antti: Uusi kirjoitus: Robert Bresson elokuvateoreetikkona. Lisensiaatintutkielma. Turun yliopisto / Mediatutkimus, 2005. Teoksen verkkoversio (viitattu 18.3.2019). [vanhentunut linkki]
Viitteet muokkaa
Kirjallisuutta muokkaa
- Pudovkin, Svevolod: ”Kulesovin koe”, Filmihullu 6/1983.