Kukka Laakso

suomalainen urheilija

Kukka Laakso (s. 9. toukokuuta 1979) on suomalainen kahvakuulavalmentaja, kirjailija, copywriter, kolumnisti, sekä yksi kahvakuulaharjoittelun ja -urheilun pioneereista Suomessa. Hän on valmistunut medianomiksi Turun ammattikorkeakoulun taideakatemiasta 2005. Laakso on kirjoittanut kaksi kirjaa, Maanantaisoturit (my.book 2011) ja toimistotyöläisen kuntokirja Nouse ylös! (Kauppakamarikustannus 2015).

Laakso on Candidate for Master of Sport sekä biathlonissa (tempaus ja työntö) että long cyclessä (rinnalleveto+työntö). Hän on ensimmäinen suomalainen nainen, joka on kilpaillut lajissa kansainvälisesti; Virossa, Latviassa, Saksassa, Kroatiassa sekä Yhdysvalloissa.

Kukka Laakso on vuoden 2009 kahvakuulaurheilun amatöörisarjan maailmanmestari (IUKL World Championships, Viro) ja Suomen mestari. Hän osallistui vuonna 2009 maaliskuussa Ohion Columbuksessa ensimmäisiin Arnold Sport Festival (Arnold Classic) -kahvakuulakisoihin ja tuli toiseksi valmentajansa Catherine Imesin voittaessa kultaa. Lisäksi hän saavutti Kroatiassa, Zagrebissa jaetun ykkössijan marraskuussa 2009 sekä sijoittui kolmanneksi Baltic Cupissa Riiassa 2008.

Laakson seura oli Suomen Kahvakuula ry, jonka lisäksi hän perusti oman seuran Lift Me Up vuonna 2011. Kukka Laakso oli Suomen Painonnostoliiton kahvakuulavaliokunnan puheenjohtaja, ollen lajinsa tuomari ja yksi Suomen kolmesta virallisesta kahvakuulaurheilun tuomarikouluttajasta. Liitto valitsi Laakson Vuoden parhaat 2009 -listauksessa Vuoden kahvakuulailijaksi.

Kukka Laakson sisar on tv-toimittaja Milla Madetoja[1]. Heidän isänsä oli julkisoikeuden professori Seppo Laakso[2]. Heidän äitinsä on rytmisen voimistelun Suomen-mestari ja Miss Suomi -kilpailussa 1972 menestynyt Pirkko Laakso, o.s. Lehtonen[3].

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Laakso, Kukka: Suklaa- ja ajatustehdas Kukka Laakson blogi. Viitattu 4.11.2019.
  2. Tuppurainen, Tiina: ”Minä rakastan: Kukka Laakso”, Voi hyvin 2/2016.
  3. Rantanen, Kimmo: Ex-missi taisteli takaisin elämään vakavan kolarin jälkeen Ilta-Sanomat. 19.4.2014. Viitattu 4.11.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa