Kuherruskuukausi

loma avioliiton alussa

Kuherruskuukausi on häitä seuraava vastanaineiden siirtymäriitti ja irtiotto sosiaalisista ympyröistään ja avioliiton ulkopuolisista velvollisuuksistaan. Tuoreilla aviopareilla on nykyisin usein tapana viettää kuherruskuukautensa lomailemalla jossain eksoottisessa lomakohteessa.[1]

Vastanainut pari viettämässä kuherruskuukauttaan Balilla Indonesiassa.

Kuherruskuukausi on nykymuodossaan melko tuore perinne. Kuherruskuukausia alettiin pitää 1800-luvun lopulla, ja niistä tuli kulttuurinen tapa vasta 1900-luvun puolivälissä. Ennen sitä vastanaineet olivat viettäneet vain hääyön, joka ei kuitenkaan yleensä ollut edes täysin yksityinen. 1900-luvun alkupuolella jotkut tuoreet avioparit tekivät yhdessä lyhyen matkan lähiseudulleen. Nykyaikana moni vastanainut pari lähtee hääpäivänsä jälkeen viikoksi tai pidemmäksi aikaa romanttiselle ja tarkkaan suunnitellulle lomalle kauas eksoottisille kaukomaille.[1]

Kuherruskuukausiperinnettä sen alkuaikoina tutkineiden sosiologien mukaan kuherruskuukausi on tärkeä vaihe avioliiton kehityksessä. Kuherruskuukauden aikana aviopari kehittää välilleen seksisuhteen ja kyvyn elää yhdessä. Nykyaikana kuherruskuukausi on nähty myös tapana, jolla aviopari vakuuttaa itselleen tehneensä oikean valinnan, jota ”täydellinen” kuherruskuukausikokemus vahvistaa. Kuherruskuukauden eksoottinen ympäristö tarjoaa lisäksi aistikokemuksia ja antaa parille yhteisen identiteetin paikassa, jossa heidät nähdään vastanaineina.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Bulcroft, Richard (toim. Reis, Harry t. & Sprecher, Susan K.): ”Honeymoon”, Encyclopedia of Human Relationships, s. 811–813. Sage, 2009. ISBN 978-1-4129-5846-2.