Kuhankosken voimalaitos

vesivoimala Laukaalla

Kuhankosken voimalaitos on Laukaassa sijaitseva vesivoimala Leppäveden ja Saraaveden välissä.[1] Laitoksen on rakennuttanut G. A. Serlachius Osakeyhtiö vuosina 1919–1925, ja se aloitti toimintansa 23.3.1923.

Kuhankosken voimalaitos Laukaassa. 2014.

Laitoksen työpiirustukset teki Svenska Vattenbyggnadsbyrån W. G. Palmqvist.[2]

Rakennustyönjohtajana oli Kaarlo Tawast.[3]

Kone ja Silta Oy (nykyinen Kone Oyj) on valmistanut siltanosturin "Raanan" konesaliin sekä valssipadot: 7-metrinen pikkuvalssi ja 22-metrinen iso valssi. Erikoisuutena on patotornin seinällä voimalaitoksen puolella oleva kellonmuotoinen viisariosoituksella toimiva näyttö, josta näkee montako hammastaselvennä padot ovat auki. Kummallekin valssille on oma näyttö, mutta pikkuvalssin luvun näkee vain tornin seinästä. Valvomoon on tehty isolle valssille jälkeenpäin sähköinen osoitin, minkä jälkeen sen laskua tai nousua voitiin tarkkailla Valvomosta käsin. Alkujaan patotorniin on johdettu 6kV käyttöjännite, joka muutettiin omakäyttömuuntajalla 6kv/220v vaihtovirraksi. Nykyisin patotorniin menee suoraan 380 voltin jännite.

SähköntuotantoMuokkaa

Nimellisteholtaan generaattorit ovat 2000 Kva voimala teho on 3,2 MW.[4] Kaksi generaattoria ovat Asean (nykyinen ABB) valmistamia.[3] Generaattoreiden ensiöjännite on 6 kV, josta se muunnetaan sähköverkon 20 kV jännitteeksi. Generaattori I käynnistyi marraskuussa 1922 ja generaattori II helmikuussa 1923.

Vesivoimalan turbiineja pyörittää Laukaanjoen virtaus. Putouskorkeus on noin 3,5 metriä, ja vesistön keskivirtaama on 124 m3/s.[2] Turbiinin pyörimisnopeus on 50 kierrosta minuutissa, joka muunnetaan vaihteella generaattorille 300 kierrokseen minuutissa. Voimalaitoksen neljä turbiinia ovat vaaka-asennossa olevia Francis-tyyppisiä turbiineita. Ne on tehty Heidenheimissa Maschinenfabrik J. M. Voithin tehtaalla, kukin teholtaan 1 150 hevosvoimaa. Ne on kytketty pareittain Citroën-vaihteen välityksellä pyörittämään pystyasennossa olevia generaattoreita.

SähkönjakeluMuokkaa

Voimalaitos on alun perin tuottanut sähköä Serlachius-yhtiön Jyväskylässä toimivalle Kankaan paperitehtaalle. Jännite kytkettiin linjaan 2.4.1923 Kankaan muuntoasemalle tehtaan käyttöön sekä myöhemmin 45 kV linja yhtiön Mäntän paperi- ja sellutehtaalle. Kuhankoski–Kangas-Mänttä-linja muodosti oman verkon tehtaitten välille. Sen rakentaminen aloitettiin kesällä 1924. Mäntän tehtaat kytkettiin Kuhankosken voimalaitokseen 22.2.1925.

Voimalaitos on myös sähköistänyt Laukaan kirkonkylän lähialueineen. Voimalaitokselta lähti 6 kV linja Laukaan kirkonkylälle. Siitä olivat pitkään muistona johtolähtöjen telineet voimalaitoksen seinällä.

Kuhankoski–Kangas-linja purettiin 1990-luvun alussa. Kangas-Mänttä-linjan purkamisajankohdasta ei ole tietoa.

Kuhankosken voimalaitos oli alkuaikoina Suomen suurimpia jokivesivoimaloita.

Voimalaitoksen omistajia ovat olleet G. A. Serlachius[5], (myöhemmin Metsä-Serla) 1923–1988, Keski-Suomen Valo Oy[2] 1988–2003 ja Vattenfall 2003–2006. Nykyisin voimalaitoksen omistaa Koskienergia Oy.[6]

Päivystäjät olivat paikalla 1922–2003 asti, minkä jälkeen automatisointi otti laitoksen haltuun.

Vanhan laitoksen viereen on Koskienergialla tarkoitus rakentaa uusi voimalaitos, ja sen pitäisi olla vuonna 2022 valmis sähköntuotantoon.

LähteetMuokkaa

  1. Pertti Perämäki: Kuhankosken voimalaitoksen uusimisen lupatilanne vaatii selvittelyä KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 28.10.2019.
  2. a b c Turkka Myllykylä: Suomen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat sähköä tuottavat vesivoimalaitokset (pdf) (s. 28.) Museovirasto, Fortum Oyj (IVO Oy). Viitattu 19.10.2019.
  3. a b Turkka Myllykylä: Suomen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat sähköä tuottavat vesivoimalaitokset (16. Kuhankoski 1924) Museovirasto, Fortum oyj. Viitattu 19.10.2019.
  4. https://energiavirasto.fi/documents/11120570/12722768/Energiaviraston+voimalaitosrekisteri/467811b9-c41a-5118-15bc-d4a93713474e Suomen vesivoimalat. Energiavirasto. Excel-taulukko. Viitattu 19.10.2019.
  5. https://www.finna.fi/Record/lusto.M011-356151
  6. https://energiavirasto.fi/documents/11120570/12722768/Energiaviraston+voimalaitosrekisteri/467811b9-c41a-5118-15bc-d4a93713474e Suomen vesivoimalat. Energiavirasto. Excel-taulukko. Viitattu 19.10.2019.