Kryptobioosi
Kryptobioosi on tila, jossa epäsuotuisien ympäristötekijöiden seurauksena eliön normaali aineenvaihdunta pysähtyy ja kyky palautua normaaliin aineenvaihduntaan ympäristön palautuessa suotuisammaksi säilyy. Ilmiötä ei ymmärretä kovin hyvin.[1]
Eliöitä, joilla on kyky siirtyä kryptobioottiseen tilaan löytyy esitumallisista, kasveista ja eläinkunnasta. Näitä ovat muun muassa karhukaiset, lehtijalkaiset sekä jotkin sukkulamadot ja rataseläimet.[2]
Anhydrobioosi muokkaa
Yleinen kryptobioottinen tila on kuivuudesta johtuva anhydrobioosi. Esimerkiksi lehtijalkaisiin kuuluvan Artemia salina-lajin munien tai sikiöiden vesipitoisuus voi laskea muutamaan painoprosenttiin, ja silti ne ensin uudelleen vetyttyään voivat jatkaa kehitystään normaalisti.[2] Rataseläimet voivat selvitä kuivuneina useita vuosia, ja levitä ympäristöön tuulen mukana.
Josko anhydrobioosissa aineenvaihdunta on mahdollista, pysähtyy täysin, tai hidastuu hyvin paljon, on kiistanalaista. Aivan kaikki anhydrobioosin läpikäyneet eivät selviä palautumisprosessista.[3]
Kryobioosi, anoksybioosi ja osmobioosi muokkaa
Muita kryptobioottisia tiloja ovat jäätymisestä johtuva kryobioosi, hapettomuudesta johtuva anoksybioosi, sekä osmobioosi, vähän tutkittu kryptobioottinen tila, jonka aiheuttaa eliön ympäristön liuoksen voimakas väkevöityminen.[4]
Lähteet muokkaa
- ↑ Describing cryptobiosis as a time based protection system using petri nets. Bengt Carlsson a, K. Ingemar Jönsson b and Keith Clark. BIOSIGNALS (1) 2008:281–285. PDF copy[vanhentunut linkki] (englanniksi)
- ↑ a b INTERRELATIONSHIPS BETWEEN WATER AND METABOLISM IN ARTEMIA SALINA CYSTS: HYDRATION-DEHYDRATION FROM THE LIQUID AND VAPOUR PHASES. Journal of Experimental Biology (1974). 61, 291–308. JAMES S. CLEGG. PDF reprint (englanniksi)
- ↑ Desiccation of Rotifers (Macrotrachela Quadricornifera): Survival and Reproduction. Claudia Ricci, Luisella Vaghi and Maria Lucia Manzini. Ecology, Vol. 68, No. 5 (Oct., 1987), pp. 1488–1494. Published by Ecological Society of America. [1] (englanniksi)
- ↑ Experiences with dormancy in tardigrades. Roberto BERTOLANI, Roberto GUIDETTI, K. Ingemar JÖNSSON, Tiziana ALTIERO, Deborah BOSCHINI and Lorena REBECCHI. Journal of Limnology, 2004, vol 63(suppl. 1); p. 16–25. PDF copy (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)