Kristinan kirkko
Kristinan kirkko (ruots. Kristina kyrka) on kirkkorakennus Salan kaupungissa keski-Ruotsissa. Se kuuluu Salan seurakunnalle.
| Kristinan kirkko Kristina kyrka |
|
|---|---|
 |
|
| Kirkkokunta | Ruotsin kirkko |
| Hiippakunta | Västeråsin hiippakunta |
| Seurakunta | Salan seurakunta |
| Rakentamisvuosi | 1641 |
 |
|
.jpg)
Kirkko rakennettiin vuosina 1635 - 1641 sen jälkeen kun Sala oli saanut kaupunkioikeudet vuonna 1624. Kirkon suunnittelijaa ei tunneta. Kirkko vihittiin käyttöön 18. joulukuuta vuonna 1641.
Kirkon rakentamiseen osallistui satakunta vasta perustetun kaupungin asukasta. Se nimettiin kuningatar Kristiinan mukaan. 1600-luvun taiteellisesta koristelusta ovat jäljellä enää hiekkakiviportaalit pohjoisessa ja etelässä. Tornin kupoli on peräisin Salan palon jälkeiseltä ajalta vuodelta 1749. Sen on tiettävästi suunnitellut Lars Larsson Steinholz, Salan hopeakaivoksen taidemestari.
Torniin asennettiin ensimmäinen kellokoneisto vuonna 1750. Se toimi 1800-luvun lopulle saakka, uusi koneisto asennettiin vuonna 1900. Vuonna 1970 se korvatiin sähköistetyllä koneistolla.
Sisätilat muokkaa
1880-luvulla kirkossa tehtiin mittava korjaustyö: Kirkonpenkit uusittiin ja sisätilat maalattiin valkoisiksi ajan hengen mukaisesti. Kirkko sai uudet protit etelään ja pohjoiseen. Vuosina 1905–1906 tehtiin toinen remontti, jonka yhteydessä asennettiin keskuslämmitys ja sähkövalaistus.
Alttaritaulu esittää Jeesusta ja apostoleja viimeisellä aterialla. Sen lahjoitti kungatar Ulrika Eleonora vuonna 1738. Se on todennäköisesti hovimaalari Georg Engelhard Schröderin käsialaa. Vanhaan alttaritauluun kuuluneet enkelit pelastettiin vuoden 1736 palosta ja sijoitettiin uuden alttaritaulun viereen. Ne on tehnyt Daniel Kortz, Burchardt Prechtin oppilas.
Kastemalja on tehty ahvenanmaalaisesta kalkkikivestä, tyylistä päätellen 1600-luvulla. Kyseessä on ehkä kirkon alkuperäinen kastemalja.
Kirkon alkuperäinen saarnastuoli tunnetaan vain kirjanpitotietojen perusteella. Se valmistui 1647 ja tuhoutui sittemmin vuoden 1736 suurpalossa. Nykyisen saarnastuolin on tehnyt västeråsilainen kuvanveistäjä Jonas Holmin vuonna 1762.
Sakaristo on kaksiosainen. Itäisellä seinällä on kreivi Fredrik Bogislaus von Schwerinin muotokuva; hän toimi Salan kirkkoherrana vuosina 1788–1834. Muotokuvan vieressä on muotokuvamedaljonki, joka esittää hänen poikaansa Wilhelmiä, joka kaatui Oravaisten taistelussa vuonna 1808.
Lähteet muokkaa
- Redelius, Gunnar; Kristina kyrka i Sala, Vendelsö trycker, 1987.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kristinan kirkko Wikimedia Commonsissa
- Salan seurakuntayhtymän sivu (Arkistoitu – Internet Archive)
