Kreva on historiallinen kylä Valko-Venäjän Hrodnan alueen Smarhonin piirissä
Kreva on historiallinen kylä Valko-Venäjän Hrodnan alueen Smarhonin piirissä
Kreva
Kreva on historiallinen kylä Valko-Venäjän Smarhonin piirissä

Kreva (valkoven. Крэ́ва, liett. Krėva) eli Krevo (ven. Крево, Krevo) on Valko-Venäjän luoteisosassa, Hrodnan alueen Smarhonin piirin eteläosissa sijaitseva kylä. Kreva on aiempaan linnaansa kytkeytyvien tapahtumien vuoksi merkittävä Liettuan suuriruhtinaskunnan ja Puolan kuningaskunnan yhteisen historian paikkakunta.

Krevan linnan raunioita Smarhonin piirin Krevan kylässä

Krevan linna ja Krevan unioni muokkaa

Kivinen Krevan linna rakennettiin ilmeisesti suuriruhtinas Gediminasin kaudella (1316–1341). Sittemmin linna siirtyi hänen pojalleen Algirdasille. Vuonna 1382 Jogaila vangitutti Kęstutisin ja hänen poikansa Vytautasin; vankeja pidettiin Krevan linnassa.[1] Nykyisin tämä vain noin 1,5 kilometrin päässä Liettuan rajalta Vilnan suunnalta Minskiin johtavalta valtatieltä M7 (E28) sijaitseva Krevan linna on raunioina.[2]

 
Krevan unionin sopimus 14. elokuuta 1385
 
Krevan linnanraunioita

Vuonna 1385 Krevan linnassa sovittiin suuriruhtinaskunnan ja tuolloin paljon pienemmän katolisen Puolan kuningaskunnan välisestä suhteesta. Tämä 14. elokuuta 1385 tehty sopimus tunnetaan Krevan unionina. Liittosopimus oli voimassa 400 vuotta eli aina 1700-luvun lopun Puolan jakoihin saakka.[3][1] Unionisopimukseen liittyen Liettuan tuolloin noin 26-vuotias suuriruhtinas Jogaila kastettiin 15. helmikuuta 1386 Krakovassa, meni pian naimisiin Puolan kuninkaana toimineen, vasta 12-vuotiaan Jadwiga-tytön kanssa ja kruunattiin uudeksi Puolan kuninkaaksi.[3] Jogaila muutti Puolaan. Tästä alkoi Puolan Jagellojen -kuningassuku; Jogailan nimi puolalaiskuninkaana oli Vladislav II Jagello. Krevan sopimuksen seurauksena myös Liettua kääntyi katoliseen kristinuskoon.[3]

Lähteet muokkaa

  1. a b Castles of Lithuania: Brick castles of Lithuania (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Республики Беларусь Атлас автомобильных дорог (Respubliki Belarus Atlas Avtomobilnyh Dorog) 1:200 000. Государственный комитет по имуществу Республики Беларусь & "Белкартография", Minsk, 2007. ISBN 978-985-508-010-8. (venäjäksi) (& (englanniksi))
  3. a b c Samalavičius, Stasys: ”The Union with Poland and Christianization of Lithuania”, An outline of Lithuanian history, s. 32-36. Vilna: Diemedis Leidykla, 1995. ISBN 9986-017-0. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa