Kovan onnen lapsia
Kovan onnen lapsia on Minna Canthin näytelmä vuodelta 1888. Sen julkaisi painettuna Edlund. Se oli Canthin neljäs näytelmä, joka esitettiin näyttämöllä. Sitä aloittaessaan Canthilla oli tarkoitus luoda suuri yhteiskunnallinen näytelmä.[1] Näytelmän keskushahmo on työmies Topra-Heikki, jota Viljo Tarkiainen on kutsunut Suomen kirjallisuuden ensimmäiseksi kommunistiksi.[2]
| Kovan onnen lapsia näytelmä kolmessa näytöksessä |
|
|---|---|
 |
|
| Kirjoittaja | Minna Canth |
| Kirjoitettu | 1888 |
| Alkuperäiskieli | suomi |
| Kantaesitys | 1888 |
| Kantaesityspaikka | Suomalainen teatteri |
| 'Kirja' | |
|---|---|
| Genre | näytelmä |
| Kustantaja | G. W. Edlund |
| Julkaistu | 1888 |
| Ulkoasu | nid. |
| Sivumäärä | 153 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Käsikirjoitus muokkaa
Aiempi tutkimus on pitänyt Kaarlo Bergbomin merkitystä näytelmän synnyssä suurena. Minna Maijala on kuitenkin osoittanut, että Canth oli paljon luultua itsenäisempi ja noudatti sitä kirjoittaessaan omia esteettisiä mieltymyksiään. Näytelmästä on säilynyt ennen lopullista käsikirjoitusta viisi versiota.[1]
Vastaanotto muokkaa
Näytelmän ensiesitys 8. marraskuuta 1888 Suomalaisessa Teatterissa aiheutti suuren kohun, jota Canth hämmästeli Emilie Bergbomille. Esityksiä ei enää jatkettu, sillä sen tapahtumat olivat katsojille liikaa, ja teatterin johto pelkäsi menettävänsä valtion tukirahat. Eritystä paheksuntaa herätti, että köyhä kansa tavoitteli parempaa osaa ja tapahtumat oli sijoitettu silloiseen nykyaikaan. Se saattaisi jopa horjuttaa yhteiskunnan perustuksia, ajateltiin. Seuraava esitys oli vasta vuonna 1904.[1]
Vaikka vaikutti siltä, ettei Canth pannut pahakseen esitysten loppumista, hän antoi kuitenkin seuraavan näytelmänsä, ruotsiksi kirjoittamansa Sylvi-näytelmän, Ruotsalaiselle teatterille.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Miten syntyi Kovan onnen lapsi Minnan Salonki. Arkistoitu 19.4.2016. Viitattu 4.4.2016.
- ↑ Hypén, Tarja-Liisa: Totuus esiin. HS TEEMA, 2019.