Kot Diji -vaihe
Kot Diji -vaihe noin 3300–2600 oli se kausi, jolloin Indus-kulttuuri syntyi. Kot Dijin kulttuurin alue oli Indus-jokilaakson keski- ja pohjoisosissa. Merkittävää kylä- ja pikkukaupunkiasutusta oli syntynyt viimeistään edeltävässä Hakra-vaiheessa. Kautta luonnehti melko nopea väestönkasvu. Kaudella isommat keskukset olivat jakautuneet ylimystön yläkaupunkiin ja käsityöläisten alakaupunkiin. Ehkä Indus-kirjoitus, painot ja mitat tulivat käyttöön tällä kaudella. Kot Diji -kauden aikalaiskulttuureja olivat mm Amri-Nalin kulttuuri etelässä ja Sothi-Siswalin kulttuuri Länsi-Punjabissa idässä. Luultavasti asutuskeskusten välillä oli sotia. Kaudella tai sen lopussa moni läntinen asutuskeskus paloi[1].
Alue muokkaa
Kot Dijin perinnettä oli pääosin Länsi-Punjabissa, Pakistanin luoteisosissa, Belutšistanissa ja Sindhissä. Tarkemmin sanoen paljon löytöpaikkoja on Bahawalpurissa, Sahiwalissa, Bannussa, Loralaissa, Zhobissa ja Dera Ismail Khanissa. Vähemmän niitä on Sukkurissa, Kachissa, Khairpurissa, Dadussa, Mianwalissa, Muzzaffargarhissa, Rawalpindissä, Karachissa, Sheikhpurassa, Swatissa, Khanewalissa, Rahimyar Khanissa, Campbellpurissa ja Multanissa[2]. Suurimmat 10–40 ha keskukset olivat Sahiwalissa, Bahawalpurissa, Loralaissa, Dera Ismail Khanissa, Bannussa, Zhobissa, Loralaissa ja Karachissa. Eniten suuria keskuksia oli Bahawalpurissa, mutta suurin, harappa, oli Sahiwalissa.
Keramiikka muokkaa
Kot dijin saviastiat kehittyivät edeltävästä Hakran keramiikasta ainakin Gumlan ja Jalilpurin löytöjen mukaan. Gumla paloi kaudella kaksi kertaa.
Asutuskeskuksia muokkaa
Yli 20 ha
- Harappa 40 ha[3]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- Gregory L. Possehl, Indus age : the beginnings, Philadelphia 1999, ISBN 0-8122-3417-0, University of Pennsylvania Press