Kosto

vastavuoroinen teko
Tämä artikkeli käsittelee tekoa. Sanan muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Kosto on teko, jossa itseen kohdistuneeseen vääryyteen tai pahantekoon vastataan tekijään kohdistuvalla vastavuoroisella vahingonteolla. Näin uhrin ja tekijän osat vaihtuvat. Koston vastakohtana nähdään usein anteeksianto.[1]

Koston tavoitteena voi olla esimerkiksi vääryyden korjaaminen, uhatun itsetunnon, omakuvan tai maineen palauttaminen, valta-asemien tasaaminen, tulevien pahantekojen ehkäiseminen, tai opetuksen antaminen pahantekijälle.[1]

Kostoa pidetään usein vahingollisena ja antisosiaalisena tekona. Kosto voi aiheuttaa tekijässään syyllisyyden tunteita tai pahan olon, tai epäilyksen omaa hyvyyttä tai moraalisuutta kohtaan, tai se voi osoittautua hyödyttömäksi ihmissuhteen korjaamisessa. Joskus kostolla nähdään hyödyllisiä seurauksia, kuten provokaation aiheuttamien kielteisten tunteiden korjaaminen, empatian saaminen vastapuolelta ihmissuhteessa, tai opetuksen antaminen tai katumuksen tunteen synnyttäminen pahantekijässä.[1]

Useimpien ihmisten mielestä kostaminen on moraalisesti väärin sekä kypsymätön ja lapsellinen tapa vastata vääryyteen. Toisaalta monet näkevät heikkoina ja tehottomina sellaiset ihmiset, jotka eivät vastaa kaltoinkohteluunsa kostolla.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d Boon, Susan (toim. Reis, Harry T. & Sprecher, Susan K.): ”Revenge”, Encyclopedia of Human Relationships, s. 1378–1379. Sage, 2009. ISBN 978-1-4129-5846-2.

Aiheesta muualla

muokkaa